Loviisalaiset koululaiset hiihtelivät onnistuneesti Sorsatunturin reissun, jolta koko poppoo palasi torstaina ehtoopuolella. Ilta sujui ruokailun, saunomisen ja tietenkin aamun lähtöpakkaamisen merkeissä. Hyvin piti ennakkoaikataulu, koska kymmenen minuutin tarkkuudella irtosi linjabiili kohti Sallatunturin matkailukeskuksen rinteitä perjantaiaamuna. Päivän koulukkaat viettivät opettajineen ja ohjaajineen vielä laskettelun merkeissä, eli kaikki otettiin irti viiden päivän Naruskan reissusta. Yötä myöden tapahtui kotiutuminen, eli kotona nämä veijartit ovat olleet vasta tänä aamuna.
Nyt jäähdytellään Tukikohdassa enempi pienellä porukalla. Mummeli leipaisi tänään vielä epähuomiossa satakunta sämpylää, vaikka syömämiehiä ei paikalla ole kuin puolisen tusinaa.
Ukka irtoaa aamulla alaselkä turrana kohti etelää, jos suunnitelma pitelee. Joku saakelin issias vihollistelee alaseljässä niin, että pottukuorma Salmivaarasta saattaa olla mielenkiintoinen lastattava. Mutta lastataan se, kun on luvattu toimittaa. Ei ole anopin nurkkiin potuitta asiaa.
Kasperi kavereineen kävi nautiskelemassa Sorsatunturin keväästä moottorikelkoilla. Tulilla oli kuulemma maistunut pihvi ja makkara tasapuolisesti. Ukan käristys tietty päivälliseksi.
Tässä alimmaisessa kuvassa Kasperi seisoo Sorsatunturin laessa tänään niin suorassa kuin se selkä tuuleen mahdollista oli. Eli vinkka puhalteli, kuten tunturissa aina.
Tukikohasta särkylääkkeen voimalla tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti