keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Viittä vaille valmis lintulauta.

Romuskainenkin saa jotain pientä aikaiseksi. Piti pikkupätkinä käväistä petinpohjalta selkää oikomassa ulkosalla, ettei iske makuuhaavalla. Ilmeisen hyvä hoitokeino sisältä ulos ja ulkoa sisälle puolen tunnin sessioina on, koska ei ole tauti parannu, muttei ole henkikään lähtenyt.

Näppäsin pikkukameralla kuvan todisteeksi. Moottorisahalla meinottelin vielä vedellä seipäiden latvukset tasapitkiksi, mutta Mummeli oli hiukan eri mieltä. Saapa nähdä, lähtevätkö latvat, vai emäntä. Vai molemmat.

Kolomekymmentä heinäseivästä sai kuitenkin uuden elämän. Tipitiit ovat ilmeisen ilahtuneita ainakin niistä muutamasta poikkipienasta, joita seipäiden valmiisiin reikiin Ukka löysi. Niitä on hyvä käytellä alustana, kun uudesta ladosta pähkinöitä palastelee. Täytyy hakea Jarkon varastosta originaaleja tappeja vielä lisää, niin saavat kaikki tipuset oman nimikkotappinsa.

Mummeli varmaankin toimittaa lähisinä aikoina tipikuvia, kunhan joutaa.


Mummeli se tekaisi kokonaisuuteen ikkunattoman ikkunan. Tai paremminkin aukottoman ikkunan, joka vain enempi näyttää ikkunalta kuin sitä oikeasti on. Sievät verhot ja kukkakin akkunalla, joriini.

Tukikohasta rakennustyömaan viimeistelemisiin vielä huomenissa tähän.

3 kommenttia:

  1. Aivan ihana ja kyllä komppaan mummelia tuossa seipäitten päiden tasauksessa, latvuksilla on paree. :)

    VastaaPoista
  2. Onhan se ihan komea rakennelma. Kyllä tinttien nyt kelpaa.

    VastaaPoista
  3. Ei moni isäntä antaisi tuollaisia seivässeiniä mökkinsä kylkeen naputella, kun pelkäävät, että menee mökki piloille. Äiteen piti aikanaan n. 40 v. maanitella, että sai amppelikoukut kukilleen - siinä kun joutuu tekemään reikiä ehjään kattoon. Toista on siellä Naruskalla, missä annetaan palaa! Upea!

    VastaaPoista