Tiet täynnänsä tekriä.

Tekriparvi suoritti eilissä aamuna ylilennon Tukikohan ylitte. Ukka laski niitä ikkunan kapiasta näkemäalueesta vajaat viiskytä kappaletta. Ja enempikin niitä varmasti oli, kun kapialta näkyy tuota taivaanrantaa tästä konttuurin ikkunasta. Ja silimät vielä harhailee tuolla kalenterissa. Tekritokan nokat oli kohti etelää.

Mummeli kun lähti työväenluokan edustuksellisiin hommiinsa tuntia ylilennon jäläkiin, niin parin kilometrin päässä Tukikohasta oli tie tekriä väärällään. Niitoli maassa ja puussa ja puussa ja maassa. Ja ilimasa.

Tekrien talavehtimisella ei näyttäis olevan hätiä mitiä. Lunta on paksusti ja se on pinnaltaan ja maata myöten pehmosta sorttia, joten yöksi nämä komiat tokat pääsevät holotnalta suojaan.

Maistuukhan tuo terkripaisti miltään iliman kermaa. Pittää tutkailla Kasperin pakastinta ja ottaa pyhänseuvuks joku sulamaan. Kokheilemalla se seleviää. Ei kuulosta kaksiselta kurriin...

Tukikohasta raportoimisiin tähän.