tiistai 19. helmikuuta 2013

Aurinko panttaa ittiään.

Vonkuvat joka puolella Suomia, ettei ole aurinkoo näkyny viikkotolokkuihin. Ei sitä liikaa ole saanu paistatella täälläkään, mutta eilen oli jo liki. Tukikohan yläpuolella ja tästä pohjoseen oli vanha sininen taivas näkösällä koko pitkän päivän, mutta piliviverhojen laita oli niin somasti etelän puolella, että verhonraja vaan näky, eikä paistanu. Härnäs vaan.

Joku immeinen oli soittanu eilissä pänä raatioon ja valittanu, ettei Posiolla ole nähty aurinkoo kuukauteen. Ukka sanos heti Mummelille, että semmosta se on niisä kunnisa, joisson yksinkertanen enemmistö.

Nyt näyttäs jo paremmalta. Varjoja jää Naruskalla pihapiiriin. Se on hyvä merkki. On siellä vielä semmonen ohut pilivenhäkärä, mutta pois se pyyhkiintyy, jos vanha merkki paikkasa pitelee.

Pakkasta piteli yönseutuna toistakytä astetta, mutta nyt lauhtuu silimisä.




Täytyy vejellä aurinkovoiteet läättiin, ettei iltapäivällä polta nahkaasa. Tästä se kevätriemu repiää.

Tukikohasta lyhytlahkeista ettimisiin tähän.

1 kommentti:

  1. Se on sitten äkkikevät, kun aurinko äityy paistelemaan :)

    VastaaPoista