maanantai 2. kesäkuuta 2014

Isännänviiri liehuu taas.

Isännänviiri on kuulunut kalustoon vuositolkulla, ehkä parikymmentä vuotta. Se vain hakkaantui lipputankoa vasten ikävästi rikki aikanaan niin, että varastoitui lippuhyllylle näkymättömiin.

Mummeli on saanut uutta intoa ompelupolitiikkaan, kun peräluokan pöydällä on käytössä uudenuutukainen Bernina, se palkintokone. Siellä korjaantuu tätänykyä kaikenlaista, mukaan lukien Ukalle aikanaan lahjaksi tullut isännänviiri. Se sai uuden kankaan kiinnityspulikkansa ympärille ja perusteellisen puhdistusoperaation.

Sepä isännänviiri heiluu nyt Tukikohdan pihan lipputangossa. Sitä ei tarvitse ottaa yöksi pois, joten aina kotosalla ollessa se saa vapaasti liehua. Eikäpä sitä alas tarvitse ottaa vaikka kirkolla käväiseekin.

Mummeli ja Ukka kun molemmat ovat syntyjään Keski-Suomesta Petäjävedeltä, niin mikäpä somempi isännänviiri voisi ollakaan kuin Petäjäveden oma isännänviiri. Ja emännänviiri.


Tukikohasta viirituulia odottelemisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti