Meillä kävi paikallisia vieraitakin päivänä muutamana. Tarjosimma hirvensalmelaista rusakkopataa vieraille. Kalamiesparilla oli mukanaan valkoinen seropikoira, joka tykästyi leiriimme ja varsinkin sen kompostiin niin, että kävi murkinalla vielä paria päivää myöhemminkin. Isäntänsä pitelivät leiriä vajaan puolen kilometrin päässä. Eipä Ukka muista nähneensä, että koira taittelee kompostista savustetun kiloisen taimenen ruodon päineen sellaiseen muotoon, että ateria kulkee suussa sen syöntipaikkaan, eli tässä tapauksessa ilmeisesti isäntänsä leiriin.
Kuvia on napsittu sieltä ja täältä, eikä niitä enempää selitetä. Kertokoot itse.
Säätyyppi on tänään sellainen, että tuulee niin kovaa, että perhomiehet pitelevät välipäivää. Uistimella pyytävät ovat olleet tuulisella Tuntsajoella liikkeellä tuulesta huolimatta. Mummeli nappasi toistaiseksi pisimmän saaliskalan tälle aamua aamusyönniltä. Viiskytäseittemän senttiä. Jänkäkoiraa.
Jänkäkoira hyötykäytettiin. Sen pää on nyt syöttinä minkkiloukussa, jonka Poutsi rakenteli Ukan vapaputkesta. Pyynti on päällä tällä kalansyöjärosvolla, joka on näyttäytynyt muutamaan kertaan meille ja hädissään oleville rannoilla pesiville linnuille.
Näillä mennään. Raportoidaan taas, kun aika ja aikaa on.
Pakko on maimita tuosta jäläkuvasta, kun pyssykylän Poutsi meinasi jäädä maastureineen jäkäläkankaalla liposaan sateen kastelemaan jäkälämattoon kiinni puunhakureissulla. Samaa ei kuulemma voi kotomaassa ainakaan Lapissa tapahtua.
Tuntsan Tukikohasta tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti