torstai 18. huhtikuuta 2013

Ukka Pecos-Ukkana.

Totesivatten nuo oikiat poromiehet, että se härkä on laiteltava riimulla puuhun kiinni, jos sen meinaa näinä päivinä saaha pysymään kartanolla kuurin ajan. Niin rauhattomaksi net on tulleet, kun lumenpaksuus vähenee. Mettä niitä kuttuu.

Jos se ei olis niinkin kesy kuin on, niin olis se saattanu Ukalta jäähä riimuun saamati. Sitä nimittäin ihmeesti kunnioittaa noita poronsarvia, kun niitä viuhuu ihan likietäisyyvellä. Ja Täplä ei niin tollo ole, etteikö se tajuais isäntänsä käsissä olevista köysistä, että vankeutta on luvassa.

Ruoka mennee kuiten kaiken eelle. Niin tässäkin riimunlaitossa kävi.

Huomenissa luppaili Pirtti-Enska tulla viisaamaan, miten oikiaoppisesti porotusta vitamiinipiikitellään. Sehän on kuin panis rahhaa pankkiin, kun koittaa porova siirtää pykälän elävienkirjoihin päin.

Ukka osottautu sevverran taitavaks päittienlaittajaks, että Törmänen olis halunnu poikaystävän kans sammaan lenkkiin, mutta oli lyhyenläntä nahkanyöri molempien kaulojen ympäri...





Tukikohasta valakotakkia ettimisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti