maanantai 28. toukokuuta 2012

Onks kukaan nähny mun marsua...

Ukka on heilunu olevinaan rakennusmiehenä täällä nykyisen vihityn vaimon äidin huushollissa tekopitäjä Petäjävedellä. Anoppi teki keitiöremontin päätteeksi lattian perusteellisen luutupesun, kuten vanhalle puulattialle tehdä kuuluukin. Imurointivaiheessa anopin imuri tökkäsi keskellä keittiön lattiaa niin, että 83 vee oli tyyskähtää päälleen uuteen stalan terästiskialtaaseen. Jotain oli jäänyt keskelle lattiaa puukuvioisen tuliterän lattiamaton alle.

Ukalle tuli heti mieleen kevyt kenttäkasku yhdestä isännästä, joka liimattuaan keittiön maton paikalleen huomasi keskellä lattiaa kohouman. Kun se vaikutti pehmoiselta, niin ukko nuiji möykyn littanaksi isolla kumivasaralla. Tyytyväisenä keittiön pöydän äärellä kaljalla istuessaan tuli talon viisivuotias tyttö keittiön kynnykselle kysymään isukilta, " Onks kukaan nähny mun marsua..."

Tätä meidän möykkyä piti alkaa tutkimaan. Ukka nappasi sitä kevyesti viskarssin vasaralla, koska todennäköisenä pidettiin kohouman olevan naulan kanta. Ei näili, josta lappilaiset puhuvat. Napautus ei vaikuttanut möykkyyn millään tavalla. Asiassa edettiin niin, että Ukka veteli terävällä mattoveitsellä uutukaiseen mattoon kirurgisen viillon. Möykky saatiin esille ilman puudutusta. Siinä se kuvassa möllöttää. Sen on helmi, mutta aitous hiukkasen epäilyttää. Lasihelmikään se ei ole, koska se olisi sirpaloitunut viskarssin lyönnillä.

Remontin laajuuteen nähden ongelmia on keittiön uusimisessa esiintynyt vähänlaisesti. Jopa sähköiskuilta on vältytty, vaikka on jouduttu purkamaan muutamakin puolen vuosisadan ikäinen sähköpiuha mitä erikoisimmista paikoista.

Huomenna saadaan, jos Luoja suo, keittiöön juoksemaan Petäjäveden kunnan vesi, joka on näinä aikoina ollut julkisuudessa kaikenmaailman kolikkien vuoksi. Toivottavasti vesi huomenna on juomakelpoista.

Loppuviikosta siirtyillään halkomakoneen ääreen kotio. Helmen kiikutan panttilainakonttoriin arvioitavaksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti