Pyörähdimme Mummelin kanssa tänään Kemijärven kaupungissa pikamutkin. Olivat siellä säännöstelyveden vedenkorkeudet niin alhaalla, ettei viitsinyt edes kuvia maisemasta mieltä pahoittamaan ottaa. Todella surullisen näköistä on, kun järvenpohjaa alkaa näkymään viitostien laitamilla hehtaaritolkulla. Kemijärveläisten rantamaisemille olisi ilmeiseksi eduksi, jos tuo säännöstelyallas saataisiin täytettyä ylärajoilleen. Mukavampi kait se olisi ranta-asukkaiden lähteä veneilemään kotilaiturista kuin siitä satojen metrien päästä.
Lintulajit Naruskalla lisivät myöhäisestä keväästä huolimatta. Harvinaisempia vieraita tällä Tukikohdan kartanolla on lehtokurppa. Se havaittiin viime vuoden kesällä ensimmäisen kerran omalla tontilla. Se olikin erikoinen tapaaminen, kun kyseinen tipi leiriytyi talon pääportaan viereen räystään alle niin, ettei se päivisin hievahtanut siitä mihinkään. Ukka luuli sitä ensin jotenkin kipiäksi yksilöksi, mutta onneksi miniäntekeleemme Emma tiesi lehtokurpan tämmöisen käyttäytymisen aivan normihommaksi. Eipä tuo kenenkään oloa siinä porraspielessä makuuksilla ollessaan haitannut. Ei edes kukaan vahingossa polkenut sen päälle.
Lieneekö sama yksilö, tiedä häntä, mutta parina päivänä tällainen tipi on teikkaillut takapihallamme. Jos se on viimekesäinen yksilö, niin sen gps-laitteisto toimii moitteettomasti.
Joutsenia näkyi ensimmäisen kerran jo reipas kuukausi sitten. Tänään ikuistui Mummelin kameralle joutsenpari Tenniöjoen sillan yläpuolella uiskentelemassa. Lisää muuttolintuja löytyy kuvien kera Mummelin blogista http://kinttupoloku.blogspot.com/ . Siellä saattaa olla samojakin kuvia, mutta toisaalta ei näiden luontokappaleiden katselemiseen herkästi kyllästy.
Rauhallisesti virtailee Tenniö toistaiseksi, eivätkä joutsenetkaan liioin hötkyilleet.
Tukikohasta Etelä-Suomen kevätkesään matkasuunnittelemisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti