Aprillipäivänäkymiä Naruskalta.

Se on huhtikuun ensimmäinen. Olikohan pari vuotta sitten, kun Ukka lähetti samana huhtikuun keulapäivänä kuvan sääkameratolpasta, joka oli katonharjalla kääntynyt suunnilleen kolominkerroin, kun kattolumet olivat sen väännelleet solovaan oikeen tolokusti. Kasperi laittoi kuvan saatuaan heti viestin, että milloinkas Ukka on oppinut valokuvia retuseeraamaan niin, että on saanut tolopan mutkille. Eipä se silloin ollut aprillipila.

Eipä ole tämänaamuinen takapihanäkymäkään kuravettäpäälle-juttu, vaan ihan tosi kuin vesi. Moneen kertaan piti Ukan laskea teeret takapihan puista, että lopputulokseksi olisi tullut jotain muuta kuin 69, mutta ei auttanut. Tuo 69 on hiemen semmoinen muuhun asiayhteyteen kuuluva luku, mutta sekinhän on kuulijan korvassa, kuten sanassa sanotaan.

On se vain kuulakkaana kahdenkymmenen asteen huhtikuisena pakkasaamuna mieltä lämmittävä näkymä ja kokemus laskea yhdestä ikkunasta hiukkasen päätä kääntämällä 69 teertä. Kukaanhan sitä ei usko, ellei asiasta ole kuvallista rokumettia. Ja kaikki eivät usko vielä sittenkään.

Tukikohasta isompia tokkia vermeet latingissa oottelemisiin tähän. Kuvausvermeet.