torstai 12. huhtikuuta 2012

Kolme- kaksi vai yksisarvinen vai sarveton?

Urosporoja on montaa sorttia. Kaikkihan ne tietää. Hirvas on se, jolla on kolme sarvea. Kaksi päässä ja yksi siellä jossain takimmaisten jalkojen välissä. Se on se sarvi, josta vaatimet syksyisin ovat kiinnostuneita. Sukkela hirvas simauttelee sillä sarvellaan vaatimia tiineeksi sen kuin kerkiää.

Sitten on näitä kaksisarvisia, kuten Täplä. Se on kaksisarvinen silloin, kun hirvaat ovat kolmesarvisia. Täplä kun on vuorostaan simautettu häräksi muutamalla napsulla siellä kolmannen sarven lähellä, niin sen suvunjatkamiset on jatkettu.

Hirvaat muuttuvat yksisarvisiksi syksyllä hetikohta sen jälkeen, kun ne ovat hoidelleet suvunjatkamispuuhastelut valmiiksi. Niille jää sinne kuuluisaan jalkoväliin vain se yksi sarvi odottamaan tulevaa syksykesää.

Härkä kanniskelee päässään olevia sarvia pitkälle kevääseen. Täplä on kanniskellut kahta sarvea merkkinä siitä, että sillä on vain ne kaksi sarvea. Ja nyt niitäkin on enää vain yksi. Täpläys oli vuorokauden verran humputtelemassa jossain vaatimensa kanssa. Reissulta palattuaan sillä oli päässä vain yksi sarvi, kun se käväisi näyttämässä täpläistä turpaansa kotiportailla.


Jättösarvea ei Ukka pihapiiristä löytänyt, joten Täplä -merkkisiä avaimenperiä ja rumpukapuloita ei sen nimikkosarvista ehkä tänä vuonna entisiä määriä saada. Toinen sarvi varmasti putoilee aivan lähipäivinä. Nauttikoon nyt vähän aikaa yhdestä sarvesta, kun niitä ei sen jälkeen ole yhtään.

Semmoinen se on luonnon ja ihmisen lakien summa.

Kauniiksi lopuksi Täplän kurmurokotuksesta voi Ukka kertoa, että piikki simautettiin sen kaulalle tässä päivänä muutamana, kun Ukka piteli sitä kevyesti kiinni molemmista sarvista. Poromies Tuomo pistähytti tottunein ottein kurmumyrkyt kehiin niin, että saattaa loisille lähtö valjeta. Toivotaan niin.

Eipä ole kaukana se tuttu keväinen ajankohta, jolloin Täplä taas nostaa kytkintä kotikartanolta. Se aloittaa tuttuun tapaan kesälomansa, jolloin se on myös eväidensä suhteen omavarainen.


Tukikohasta sarvettomien aikojen odottelemisiin tähän. Eivätkä ne niin kovin kaukana ole. Isännälläkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti