torstai 15. maaliskuuta 2012

Viikko vipellettiin Tulppio-Tuntsassa...

Viikko ei ole aikaa, eikä piika ole ihminen. Kymmenen hengen hiihtovaellus Tulppion kautta Sorsatunturiin hurahti noin kolmessa vuorokaudessa. Siltä hiihtäjistä ilmeisesti tuntui, kun kukaan ei ollut viikon reissusta ja sadan kilometrin hiihtämisestä moksiskaan.

Niin olivat trangiaruokiin ja kenttäolosuhteisiin saunattomuuksineen tottuneet viikossa, että suorastaan sokeripalalla sai Ukka houkutella porukkaa saunomaan ja sen jälkeen poronkäristykselle puikulamuussin kera. Ruokahalutkin olivat kairassa kadonneet, kun kymmenen henkeä häthätää sai pisteltyä parempiin suihin viitisen kiloa uunissa haudutettua Ukan poronkäristystä. Puikulamuussia ei ollut tehtynäkään kuin kymmenen litran kattilallinen, joten ei ihme, että se melkein saatiin loppumaan kesken. Vielä muusista kuitenkin Mummu ja Ukka saivat "perät" imellettyä perunalaatikkoa, joka ladattiin vuorostaan naamariin tänään iltapäivällä sen jälkeen, kun hiihtovaeltajat siirtyilivät kohti Hetta-Pallasta tänä aamuna.

Kameralla oli taltioitu reissusta runsaasti kuvamateriaalia. Välillä on mukava saada julkaisulupa muidenkin kuville kuin Mummun, koska aina kameran takana eri ihmisen ollessa syntyy erilaista kuvamuistoa. Tässä sekalaista valintaa noin kuudensadan kuvan joukosta. Kuvat ovat satunnaisessa järjestyksessä reitiltä Tulppiosta Tuntsalle, Sorsatunturiin ja sieltä Naruskajärven eteläpuolelle autotien päähän. Lakikuvat ovat lähinnä Sorsatunturin maisemista.

Näihin tykkylumikuusikoihin ja avariin tunnelmiin ehtii vielä näillä lumilla, mutta varustautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että Lapin kevätsää osaa näyttää myös haastavimman puolensa tuulen ja tuiskun muodossa. Hankikantoa ei umpisella edelleenkään juuri ole, joten kelkkauria joutuu siirtymisissä hyödyntämään.

Nauttikaapa otoksista!














Tukikohasta kansainvälisen hiihtoporukan odottelemisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti