Nuo pupun päällä päällimmäisinä olevat neliskanttiset levyt ovat, mitäpä muutakaan kuin ehtaa voita.
Pupujussin pinnalle on viimeisen voitelun lisäksi hierottu erilaisia yrttipuolen mausteita ja terveellisen verran hienoa merisuolaa.
Nämä esivalmistelut ja mausteiden laadut ja määrät ovat vain tiedossa vain Kasperilla, joka toimitti kokkikolomosen virkaa ennen eilistä juhlapäivällistä. Vihonviimeisen loikkansa pupu hyppäsi päivällispöytään muhittuaan alle parinsadan asteen uuninlämmössä vajaat neljä tuntia.
Puolitusinaa syömämiestä nautiskeli Itsenäisyyspäivän juhlakonsertista ja pupujussiateriasta imelletyn puikulaperunamuusin, tuorejuustolla ja emmentaljuustoraasteella terästetyn bataattilaatikon, puolukkahillon, tuoreiden salaattien ja tuoreen leivän kera kaikella arvokkuudella.
Ruokailu oli juhlavaa lopettaa seisaallaan Maamme -lauluun samassa tahdissa kuin Tampereellakin eräissä muissa juhlissa. Naruskalla ei kukaan osoittanut pihalla eikä sisällä mieltä, joten yleinen järjestys ja turvallisuus oli täällä maaseudun rauhassa kaupunkia paremmin hallinnassa.
Jälkiruoka oli tietenkin sekoitus uutta ja vanhaa. Perinteinen joulutorttu oli saanut täytteekseen Mummelin ideoimana puolikkaan kuulan. Tässä tapauksessa se oli vihreä, kun ei muun väristä vastaavaa ollut saapusalla. Hyvin kesti perinnekarkki uunin kuumuuden. Värissä saattaa hiukan olla toivomisen varaa. Riippuu tietenkin käyttötarkoituksesta. Joulunpunainen saattaa olla kokeilussa tulevana jouluna.
Kauniiksi lopuksi Ukka voi kertoa epäileville lukijoille, että päivälliseksi jalostettu pupujussi harvensi Hirvensalmen runsasta jäniskantaa, eli Punnertajapupun seikkailut Tukikohdan tontilla eivät ole ainakaan pataan päätyneet.
Tukikohasta arkeen palailemisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti