Vanahat akkunat kun päätettiin säilyttää pokineen karmeineen paskoneen päivineen, nin muutamaa pokaa piti käyttää lasimestarilla Kemijärven suunnila. Eivät nimittäin kaikki irtoilleet viiskytäluvun kittauksistaan ehjinä, kuten on tullu ehkä muisteltuaki. Puolisen tusinata piti lasittaa uuvelleen. Net on onneks kaikki uloimpia, nin ei tartte lähtee ettimään sisäikkuna tekijätä, jota ei ennää taija olla olemassakaa. Ulommat rikkinäiset on korjattu ja hyvi onki.
Vilikuilee se säittejjumala tänne Naruskalleki sillon ja varsinki tällön, kuvvieläkään ei talaveks käännäyttäny. Viimoyönä huhteli ulukoopäin pitkästä aikaa vesisatteella. Nyton hyvä pilivinen poutakeli, nin ehtii hyvin yks pesijä peseen seittemän kertaa kakstoista akkunata. Sopevaa harrastuksenomasta puuhasteluva. Ehtooseen mennessä tai ainaki huomiseen puoleenpäivään tarttis urkko olla valamis, kuppitäs taas lähtee maalimalle rättimessuille muutamaa mummuva kuskaamaan. Ouluun. Puoliltaöin kottiuvuin lapselikkuuhommasta.
Onneks on hyvä ohtalamppu, jos akkunaurkko vennyy pimiälle puolelle.
Tukikohasta työnsankariks opettelemisiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti