maanantai 14. lokakuuta 2013

Myrskyn jälkeen on poutasää...

Pohjatuuli oli ja meni. Tais tuua talventuntua sinne etelään täältä, jos nuo EWN:n pakkastaulukot paikkansa pitelee. Ja mikseivät pitelisi.

Puuta kaatuili enempi ja vähempi niin sähkölinjoille kuin muuallekin, kuten eilen kirjottelin. Onneks täällä ei immeisillä ole tapana kansotella nuita linja-autopysäkkejä. Oli nimittäin Kotalankylässä kaatanu yhen petäjän pysäkin päälle niin, että latvus peitteli Savukosken suunnasta kiitävät pirssit niin, että oikeen piti höröstellä ristauksessa. Tännään kirkolle mennessä puu oli vielä kokonaisena, mutta palatessa oli jo joku motorisahahemmo pistelly runkoo poikki niin, että ristauksen näkyvyys oli palannu ennalleen.



Poromiehet päästeli tännään Naruskantietä jonosa kuin köyhän talon porsaat. Karvalakkien korvaläpät mukavasti tuulesa lepattelit, mutta terveellisempää vois olla laittaa kovempaa lakkia pääkuutin suojaks varsinkin, kun maantietä on hiljattain lanattu sorapinnalle. Ja saattaa joku leksushemmo pyyhkästä ohitte, jos sattuu oleen maitokauppaan kiiru. Ei vainkaan, joutaa sitä sillon tällön poromiesten vauhtia ookaamaan Pulukkaviiasta Kerekkäseljän ristaukseen. Niinko tännään.

Täytyy viijä lapsosenlapsia ketteriä Pulukkaviitaan erotukselle, jolleivät poromiehet jo tännään hommaa valamiiksi hoidelleet, kun näytti olevan ukkoa töissä kuin merenmutaa. Ilimasa ja maasa.

Sovankylän erotuksilta oli Kasperi näpänny muutaman erotuskuvan. Täytyy laittaa Mummeli kameroineen Pulukkaviitaan tallenteleen omanlaistaan näkemystä erottelusta. Tässä Kasperin otoksia, ei niin perinteisiä. Ihan hyviä ainaski Ukan silimään.





Tukikohasta hirvenvasan pakastamisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti