Oli aurinkopaistetta ja sopeva kevyt kesätuuli. Juhannusaatoks kunon luvannu vesisajetta ja pohjatuulta, nin sopiva ajankohta aatonaattona hurhauttaa Majavasuvannole. Sielä puotimma venhon suvanon kesävettteen. Vermeet paattiin, liivit pääle ja kolomanela vetasula Jammu tulile. Ja pyynti pääle.
Kaikki olit sitä mieltä, että tärkeintä on nauttija veenpäälä olemisesta, kummollukka paisteli kirkkaalta taivaalta. Sääskimyrkky tuntu turhalta, eisielollu ötökkää.
Onneks toiseksviimeselä Ukan ajamala kierroksela parinkilometrin suvannosa Loimun virvelliin tarttu kala. Soli poijjan ensmäänen. Ja hauki, eli kojikkaammijjänkäkoira. Mutta Loimu halus sen voisapaistettavaks Tukikohtaan Ja sai kansa.
Nyton kuumat poijes. Saatamma uusija reisun vielä tännään ennen ehtoon lipunnostova. Etelästä tullee helevetimmoine sajealuve täneppäin, mutta vasta kait puolempäivän tuolapuolela. Nykku paatti on rannasa valamiina, nin heleppo on sinne mennä kalastaan.
Panemma tänhään muikkujälitelmäperhoon hiukka nykäsyliikettä, nin eikhän tuohon saaha tarttuun harjusta tai taimenekillihhaa. Ja saalis ei tärkein ole, vaikka tärkee onki. Hymystä jos päättellee...
Tukikohasta juhannuskokkova kassailemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti