tiistai 12. kesäkuuta 2018

Tuluppijoon, Tuluppijoon...

Nuori pariskunta hivhautettiin tännään Tuluppijoon. Ukka nakkas, ajokokemusta kun lähisiltä ajjoilta on. ja hein pirssi turvallisseen paikkaan Tukikohan vartijoijule pihale. Koiravartijoijule.

Heiloli ensiks suunnitelmisa kävelä etelästä pohojosseen, mutta Ukka käännäytti ajatusmaalimata hiukka toiseen suuntaan, kuhhelepompi on täsmänä hakija kulukijat mettästä poijes Sorsajokisuusta tunnisa, kuvvaihtoehtona olis vajjaan viijentunnin hakureisu Tuluppijosta. Viimestään siinä vaiheesa suunnitelman saa muuttummaan, kun ilimottaa mukavammaks suunnaks kävelyle sen, että aurinko paistellee enimmäkseen kohti läättijä eteläänkävellesä.

Reippasti hyöt lähtit Kekkoserreittijä tarpommaan. Viikovverra raputtamista tiejosa. Poislähtiisä Tuluppijon sillala tuli yllättäin Ukale mieleen, että voishan tuota ottaa muistoks Tuluppijojojesta kesäkuukuvat, nin näkkeemuutki, minkälaista jänkäpohojasta puhasta vettä sitäpitki Nuorttijokheen juoksee. Tuosa kuvat kesäveesä olevasta Tuluppijojojesta. Kesäveesä on Naruskajokiki, eli kesä olis täälä jokapaikasa veenkorkeuvven puolesta.

Siinäpä net kesämmerkit sitte onki. Parit asteet olit aamula lämpötila ja tuuli puhaltaa pohojosesta niimmaanperkelleen kovasti, että luut ja ytimet jähtyy...Sääsket ei elova täälä haittaa, vaan pohojatuuli vie kylymät ja sääsket sinne teile etelään tulijaisiks tällä tuulela...vitsi, vitsi.



Tukikohasta loppuviikollämpösijä oottelemissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti