perjantai 1. kesäkuuta 2018

Korvasienestys katotaan päättyneeksi.

Tukikohtaan on kertynny puolenkymmenen korvasieniretken tuloksena kolomisenkymmentä killoo tätä herkkuva. Tänhään poimitut 13 kilova ovat jalostusta vielä vailla saavisa. Huomenissa laitamma taas kaasuhellaa tulile ja liesituuletinta maksimille.

Niitä jää, ninko aina marjojaki, mettiin paljollaisesti. Ei olla nähty kettään ainakaan samoila aurauksila, misä olemma täsä Tukikohan ympäristösä ajellu.

Net on huomisaehtoola pakkasesa oottamasa käyttövä. Ensmäänen korvasienisoppa kermanen semmonen ojjo tilattu. Raisa ja Kalle antellee nimmee uuvelle rinsessale tulevana lauvantaina. Sielä maistamma juhulavieraijen kans, tekkeekö Naruskan korvasienisopala mittään.



Hiukka enempikun olis satanu kevvään aikana, nin ei olis tarvinnu kuivala paikala kasvanneita ja jo kuivahtanneita jättää poimimati. Mutta oli sielä, kujjakso vaan kierrelä hiukka katveisempija paikkoja, paljollaisesti ihan ykköslaatuvakin. Eikäpä met muuta kassiin kelepuutettukhan.

Tukikohasta hiukka harmittelemisiin, ettei ulukona saaha keittää tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti