keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Normaalikalenteriin paluu.

Viikko ja rapijat pääle maalimala riitti. Naruska oli pysyny paikallaa ja Tukikohta oli pystösä ninko ennenki. Hiukka oli viilijänä kämppä, kunei lämmöt ollu päälä, mutta pesällinempuita katilaajja tulet perrään, nin jopa lämpes veet pikavauhila. Ja eikun kiertohanikat auki ja lämmöt pääle.

Koillisesta eelleen tuulee, eli ei se kesä sieltäpäin kummene. Enole laskennu lämpösummija puolenkuujjäläkiin kesäkuuta, mutta ei niitä pojoja siltäpuolin paljova ole voinu kertyvä, kunei päivälämmötkään käväse likelläkkään parijakymppijä. Ja yöt alle kympisä heiluu.

Hillat oli kukasa Kemijärvejja Sallavvälilä. Naruskala saattaa kukkija hyvälä avopaikala, mutta ei vielä ole katteltu. Elokuulle mennee hillat näilänäkymi.

Mummeli heitti kirkonkyläkeikan ja käytteli Vasaran saunareisula. Palakinnoks oli valamistunnu akkaimpuukko sävysävvyyn. Siinon kahva semmosta akryylijä, jokon kovempaaku puu konsaan. Ja emännän ittevalittema väri. Ja tuppi tillauksemmukanen kans. Kattelkaa itte, miltä Purovvarsiterä näyttää neitopuukosa...Terävä ninko akkainkieli.



Tukikohasta korkijampaan ilimanallaan ja koillisvinkkaan totuttelemissiin tähä.

3 kommenttia: