sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Puolpoliittinen tooli.

Tooli saattaa joskus saaha uuven elämän. Kaukaa hajettu, mutta Ukkaki on tainnu parikytävuotta sitte pelastaa palasen sallalaista sisäpolitiikkaa ja historijaa. Ostinnimittäin Tukikohtaa perustaisa kolomekkymmentä koivurunkosta selekänojallista toolija Sallan silloselta kansantalolta. Nämät saa harjavvarrela kytkettyvä toisiisakki, josei rivit meinaa muuton suorasa pysyvä.

Nytei Kansantalon paikalta ole muuta kerrottavvaa ku jonkullaine jätteenkerruupiste. Sonninko piste sillehhistorijalle.

Tää Ukan sillon ostama toolimalli on Kansantalolle saattannu kulukeentuva myös maatakiertäväle raalle aikannaan oisko ollu kaheksankytäluvullopula lähetetystä Karhuintalosta, jokoli Sallan Karhut -nimisen urheiluseuran kait pyhättö. Nää seurantalot ja kansantalot lienee kuopattu melekeen kaikilta paikkakunnilta Suomemmaasta. Ainaki Ukan kotiperiltä jo vuosijavuosija sitte.

Olokoommiten on, net toolit tuli aikannaan ostettuva iharrehelliselä rahala. Ja net siirty Tukikohtaan. Täälon istuttu niisä muutamatki kyläseurajjuhulat ja muut kinkerit. Ja osasta niiston tääläki aika jättänny. Ei kuiten tappeluisa, mutta muita pintarikkoja on aika monneen tullu. Ja joskus on poisteltu vanahemmasta päästä täälä, kunon osteltu soveltuvija tuoreempija persiinalusija.

Tuommonen se Kansantalon tooli oli vielä pariviikkoo sitte alakuperäsenä. Eipä tiijä, kekkä kaikki siinon ittiään viihyttänny ja politiikallaki kiihyttänny. Kansantalola ovvarmasti juhulittu ja kuunneltu välliin vaikka Hurrikanesija. Mutton varmaan haaveiltu vallankummouksestaki joskus, tiijä häntä.


Nuot kaks alempaa kuvvaa ollainattu netistä. Ohan se hyvä, että historijaaki joku ylläpittää ja taltijoi kuvija. Ukkakimmuistaa muutamakki juhulat joutunneen valavommaan tuola kenturala. Entisesä elämäsä virampuolesta.




No, mistähä arvelette tuommosele toolille tipahtanneen lissää elonpäivijä, jos hyvinkäy...Tietenki Mummeli, joka tuunaa iltojesa ratoks millon sitä, millon tätä. Nyt kynsisä pyöri jonkuaikaa virkkuukoukku. Ja tulosta synty. Anopintooli.

Kävimä viimoperjantaina pikasesti Tapijonkyläsä Raisan ja Kasperin pesuveen talosa. Mummeli halus Onnelan pirttiin oman toolin. Son oma tarinasa sekin. Etellisenkerran sielä käyvesä Mummeli tais seisovasta pöyvästä joutuva syömäänki seisoviltaan, kuse pirtti oli sillon hiukka remontivvallasa. Eisielollu kaikile muillekkaa persauksijen alle toolija. Mutta Mummu varmisti nyt omasa. Ja minijäki tais hyväksyvä sävysävvyyn tehyn uniikkitoolin...



Sielä se nimittäin istujaasa oottelee Tapijonkylän pirtin seinustala. Jos virkkuukoukkutooli kiinnostaa usijampanaki kipaleena, nin koukku on tallesa ja lankaa kaupasa. Ja Ukalla muutama, olisko kymmenkunta tooliaihijota vielä virkattavana. Tai muuton pikkuhilijaa suunnistamasa toolihajottamole tuoreempijen alta.

Tukikohasta virkkailemissiin tähä. Mallisuojaa ei ole hajettu, eikä hajeta.

1 kommentti:

  1. No jo on penkki saanu uuden elämän, ylen on hieno!!
    Kierrätystä täälläki, Kivistön työväentalo, se vihreä siinä Vaajakoskentien varressa, on saksalaisten vanha parakki lapin sodan ajoilta =)

    VastaaPoista