Rajavyöhykelupien myöntöperusteisiin tarkennuksia
Suomen ja Venäjän rajalla on rajavyöhyke rajarauhan ja hyvän rajajärjestyksen ylläpitämiseksi. Rajavyöhykkeellä liikkuminen ja oleskelu ovat luvanvaraista. Tieto rajavyöhykkeellä liikkuvista henkilöistä säästää Rajavartiolaitoksen valvontaresursseja. Rajavartiolaitos on viimeksi 26.9.2014 tarkentanut asiakkaille myönnettävien rajavyöhykelupien myöntöperusteita. Tarkennuksen tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa rajavyöhykelupien myöntöperusteita Rajavartiolaitoksessa sekä varmistaa rajavyöhykelupaa hakevien yhdenvertainen kohtelu.
Lapin rajavartiosto yhdenmukaistaa omaa ohjeistustaan lupien käsittelyyn liittyen. Muutoksen jälkeen rajavyöhykelupien käsittely Lapin rajavartiostossa on yhtenevä muiden rajavartiostojen kanssa.
Rajavyöhykelupapäätöstä tehtäessä suoritetaan aina tapauskohtainen harkinta ja jokaista lupaa käsiteltäessä otetaan huomioon kaikki hakijan perustelut. Keskeisenä lupapäätöksen arviointikriteerinä on se, miksi toiminnan, johon lupaa haetaan, tulisi tapahtua juuri rajavyöhykkeellä, eikä muualla vastaavalla alueella rajavyöhykkeen ulkopuolella. Toisena merkittävänä tekijänä arvioinnissa on se, että luvassa annetun oikeuden käyttämisestä ei saa aiheutua vaaraa rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
Rajavyöhykkeeseen liittyvään omistus- ja hallintaoikeuteen lupa pääsääntöisesti myönnetään. Lupa voidaan myöntää myös läheiselle. Rajavyöhykeasioissa läheisellä tarkoitetaan kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka ovat jatkuvassa tai säännönmukaisessa kanssakäymisessä rajavyöhykkeellä asuinrakennusta taikka kiinteistöä hallitsevan kanssa. Yhteismetsän osakkuus itsessään ei oikeuta rajavyöhykeluvan myöntämiseen. Kun elinkeinon tai ammatin harjoittamisen täytyy tapahtua juuri rajavyöhykkeellä (esim. porotalous, metsätyöt), samoin kuin elinkeinoon liittyvään toimintaan asiakkaana ja vierailuihin esimerkiksi toisen henkilön kesämökillä, lupa lähtökohtaisesti myönnetään.
Harrastustoimintaan ei rajavyöhykelupaa lähtökohtaisesti myönnetä, ellei rajavyöhykeluvan hakija erikseen perustele, miksi harrastustoiminnan on tapahduttava juuri rajavyöhykkeellä, eikä muualla rajavyöhykkeen ulkopuolella. Perusteeksi ei riitä esimerkiksi harrastus- tai ansiotarkoituksessa tapahtuvan marjastuksen osalta rajavyöhykkeellä sijaitsevat hyvät marjapaikat, joten rajavyöhykelupia ei marjastukseen enää käytännössä myönnetä. Hirvenmetsästykseen liittyvä lupakäytäntö säilyy entisellään.
Rajavartiolaitos ei myönnä rajavyöhykelupien hakijoille oikeutta liikkua rajakaistalla tai rajavedessä kuin erityisestä syystä. Rajakaistalla tarkoitetaan Suomen ja Venäjän väliselle valtakunnan rajalle maastoon raivatun raja-aukon, valtakunnan rajan ja raja-aukon Suomen puoleisen reunan välistä aluetta. Rajavedellä tarkoitetaan rajaan rajoittuvassa vesistössä aluetta, joka rajoittuu valtakunnan rajaan ja poijutuksella merkittyyn rajaveden takarajaan. Rajavesi ulottuu 100 metrin etäisyydelle valtakunnan rajasta Suomen puolelle sisämaahan päin.
Rajavartiolain mukaan rajavyöhykelupaa koskevan asian ratkaisee se rajavartioviranomainen, jonka toimialuetta lupa pääosin koskee. Lapin rajavartiosto voi myöntää luvan Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueille.
Rajavyöhykeluvan sähköinen hakeminen tapahtuu osoitteessa www.suomi.fi tai www.raja.fi (lomakkeet). Kirjallisesti rajavyöhykelupaa voi hakea Lapin rajavartioston esikunnasta. Rajavyöhykeluvan käsittelyaika on yleensä muutamia vuorokausia, joka pyydetään ottamaan huomioon hakemusta laadittaessa.
Tässä itärajan pinnassa kun asutaan ja elellään, niin rajavyöhykeluvat ovat meillä olleet voimassa lähes aina. Olihan tuonne Ukalla joskus oikeus mennä virankin puolesta.
En muista lähivuosilta, että paikalliset asukkaat olisivat ongelmia rajavyöhykkeellä liikkuessaan aiheutelleet. Olemme Mummelin kanssa täsmällisesti myös ilmoittautuneet Rajavartiostolle, kun olemme vyöhykkeellä käyneet. Vuosien saatossa ovat määrätyt marjastuspaikat ja sienestyspaikat tulleet tutuiksi tuossa takapihalla, kun asentopaikastamme ei rajalle ole kuin nelisen kilometriä linnuntietä.
Ukalta ei tipu liikaa ymmärrystä sille, että yhtenäistämisohjeella ei lievennetä rajavyöhykkeelle pääsyä täällä, kuten muutamana viime vuonna on onnistuneesti tapahtunut, vaan päinvastoin näyttäisi alettavan kiristelemään ruuvia ja hankaloittamaan ihmisten liikkumista laillisilla asioillaan. Yhtenäistämisen pitäisi nykyjärjestelmässä mennä niin päin, että täällä Lapin alueella hyväksi havaittu käytäntö otettaisiin malliksi myös etelämpänä.
Olenpa sitäkin mieltä, että kun Rajavartiolaitoksen resursseja koko ajan vähennetään, niin on ihan suotavaa se, että vyöhykealueella liikkuu silmäpareja, jotka ihan varmasti viranomaisille tiedottavat, jos jotain poikkeuksellista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä havaitaan.
Tukikohasta seurailemisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti