Kylymärreijän ympärilä.

Kaikkihan kumaarreijän tietää, mutta entäs kylymä? Leikki sikseejja asijaan. Avasimma pilikkikauven. Ei olis ehkä avattu vielä muuton, mutta parit harossit naapurit tuosta kolomenkymmenen kilometrin päästä kuttuivammeijät kyllään. Ja met Mummun kans tieten suostuimma. Olimma suostunneet jo, ennenko taivas lauvantakiaamuna repes ja oli maaliman hineoin keli. Tyyni ja sees. Sinistä ja valakosta kaikkipaikat täys.

Ja tie pohjoseen oli ko silityslauta. Just oli aura menny Tukikohasta pohjosta kohti, kulläksimma hurruutteleen...

Ylimmäsä kuvasa pilikistää Sorsallaki. Son se Sallan korkein tunturillaki, kiinni tuosa itärajasa. korkeus taitaa olla 629 metrijä, josen väärimmuista. Nytei käyty sielä, vaammentiin erikoisimmale lomakämpäle näilä seuvuilla. Son kaivettu maahan ja rakennettu hienoon holovirakennelmatsydeemiin viihtysät assuintilat saunoneen ja vermeineen. Ja pihapiiristä löytyy laavuva ja tulipaikkaa, ninko mettäsä ja jokivarresa kuuluuki.

Ja kumme oltiin saatu Juhulamokkakahveet kuksista ryypittyvä, nin piti tieten päästä pilikile isäntijen asentopaikan suvannole. Sinne Ukka ruotas parit avennot, yhen ensi ittelle ja sitten toisen Mummelile. Talovväjelä oli jo muutama avento valamiina. Jäätä oli puolisemmetrijä.

Ukallaki ommelekeen sävysävvyyn kamppeet tämmösele reisule. Siinä kaks näläkästä toisijaan narraa. Tai ei tuo jäämpäälä seisoskeleva joutava ole nykyvään nälissään, eikä liijon janossaan.

Methän ei keritty kauvaa morrija jojesa heilutela, kujjo pannuharri nous jääle. Talon isäntä sevveti. Neljäkytäsenttijä, eli mittaharri. Ukka ehti jo aatteleen, että kohta alakaa iltapäiväsyönti harrila. Mutta ei alakannu, Vaan alako puhelin soija. Sinne jäit isäntä ja emäntä harrija pannule suunnittelleen, kuppiti Ukajja Mummun lähtijä samontein puhelujjäläkiin menneen. Piti lähteeppikana ajjaan Kallelan hihtolomaisile jäläkijä Leksuksela sevverran, että pääsivä kaksvetopirssilä lomavviettoon, kunei MoilasJussi vielollu ehtinny Kuutsijänkälle väylää aukaseen. Ja vitilunta viistoista senttijä.

Ei lähetty ennää uuvelleen kylästelleen, vaampalasima kotijo. Mummeija jäi harri sevverran malakuttaan, että huomena kuulema pittää hänet viijä uuvelleen onkimmaan. Suaphan tuota kahtova, mimmoset kelit pukkelee.

Sielommuuten tän kylän rauhotusaluveen yläpuolela montakytäkilometrijä hyvää suvantova pilikkimisseen. Ja sielon ainollu isommat harrit, näimmeijjänekeske.

Tukikohasta toukat jääkaapisa huomista ottelemissiin tähä.