Jos tuota oikein osasin kartasta karhu kerrallaan laskea Sallan alueella kannanhoidollisessa pyynnissä ammuttujen karhujen lukumäärän, niin se on tällä hetkellä luvussa kaksitoista. Kahdeksan naaraskarhua ja neljä urosta.
Pohjois-Sallan alueella, eli Naruska-Tuntsa suunnalla näistä puolet, eli kuusi kappaletta. Loput Etelä-Sallassa ja Sallan länsiosassa.
Arvelisin luvun olevaan reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen suurin määrä kaadettuja karhuja. Ja edellinen ennätys yksitoista on tehty aikana, jolloin karhuja metsästettiin kevättä syksyä.
Itäisen poronhoitoalueen kokonaiskiintiöstä oli eilisen radiouutisen perusteella kaatamatta enää neljä karhua, joten kiintiö ehtinee täyttymään ennen karhun pyyntiajan loppua. Meneillään oleva hirvenpyynti tunnetusti lisää karhukaatojen määrää. Ja onhan kairassa tokka metsästäjiä pelkästään karhusaalis tähtäimessään. Kelitkin ovat vielä otolliset lämpimien kelien suhteen, kun kaikki karhut eivät vielä ole talviteloille panneet. Toisaalta ei ole lunta jälkien etsinnässä metsämiehiä helpottamassa.
Tukikohassakin on ollut yöpymässä karhunpyytäjiä. Heistä yksi oli jo aikaisemmin kaatanut Sallasta yhden karhun tälle syksyä. Toinen reissu ei tulosta tuonut, mutta mielenkiintoisen yksityiskohdan kertoi tämä länsilappilainen metsästäjä. Oli nimittäin ollut sen verran monimutkainen ja aikaa vievä ja kuluja aiheuttanut toimenpide leimauttaa karhun lihat myyntikelpoisiksi. Tämä metsästäjä oli seuraavan karhun saaliskäsittelystä mielessään päättänyt niin, että ottaa saaliistaan talteen vain karhun pään, ja muut osat saavat jäädä metsän haaskaeläinten huoleksi. Jämäkkää tekstiä karhubyrokratiaa kohtaan...
Tukikohasta hiljaisempaa eloa näille päiviä viettämisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti