Entistäkin vetreämpänä ja naurussa suin saapuivat he eilen iltapäivällä Tukikohtaan. Vuoden takaa ja ensi kertaa jo neljä vuotta sitten oli kuulemma jäänyt mieleen erinomainen sauna, maukas päivällinen ja hyvät huoltotilat kuivatella reissussa kastuneita varusteita.
Ennakkotilauksena Ukka toimitti heille Erätulen valikoimista puoli kiloa voita, Kursulaisen jälkiuunileipää, paria laatua suomalaista emmentaljuustoa, kilon sokeria, parisataa grammaa instantkahvia. Ja tietenkin parikymmentä Mummelin sämpylää. Ja ylimääriseksi repun täytteeksi vielä pakastepussillinen matsutakesientä, jota pariskunta pisteli poskeensa eilen ehtoolla päivällispöydästä.
Vuosi oli tullut ikää lisää, kuten meille kaikille. Heissä sitä vain ei huomannut, koska vauhtia ja kestävyyttä piisaa. Neljäänkymmeneen päivään kun hilippasee puolentuhatta kilometriä patikoimalla rinkat seljässä, niin tietää kävelleensä.
Ikävuosia isännälle on kertynyt 76 ja rouvalle 71. Tehkääpä samoissa ikähaitareissa perässä!
Iloisesti kilisi isännän paidanrintamuksessa messinkinen karhunkello, jonka karhuja karkoittavaan kilinään näillä kairankulkijoilla oli vankkumaton usko. Ja hyvin on toistaiseksi toiminut, koska karhuhavaintoja heillä ei toistaiseksi ollut, vaikka leijonaosa patikkaretkestä jo on takana.
Rukalle päättyy retki, jos ja kun suunnitelmat pitävät samaan viissiin kuin tähän päivään mennessä.
Tukikohasta Hyvää matkaa toivottamisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti