Sanomalehdessä kuitenkin lukee, että hyvällä tuurilla ja yhteisellä työllä saatetaan isoa kalaa kyyditä Tenniöjoen ja Naruskajoen suunnillekin, eli Savukoskea kauemmaksi. Aika näyttää.
Kaikki on aina totta, mitä lehdessä lukee. Ja mitä radiossa ja televisiossa uutisoidaan. Ja mitä somessa sanotaan. Ja mitä akat puhuu.
Muistuttaa pitää vielä noista uudessa kalastuslaissa olevista rauhoitusmuutoksista. Kaikista niistä ei Ukan sisälukutaidolla ja tulkinnoilla saa varmaa selkoa. Taimenen osalta asia on selvähkö, eli se on rauhoitettu 1.9. alkaen ja päättyen päivämäärään 30.11. Siika ei vanhassa kalastuslaissa ollut rauhoitettujen listalla, mutta uudessa laissa sanotaan niin myös siian kohdalla, eli se on rauhoitettu saman ajan kuin taimenkin vesistöissä, "jotka laskevat mereen".
Naruskajokikin laskee mereen. Mutta jos lainlaatijat ovat säätäneet siikalain sillä periaatteella, että siian pitää päästä joesta mereen ja merestä vuorostaan jokeen, niin Naruskajoen siialla on aika turha lähteä yrittelemään Perämereen matkustamista, koska Kemijoen valjaat estelevät sen. Samoin on liikenteen kanssa Perämerestä tänne vanhoille lohennousuvesille. Ei ole muuta konstia nousta kuin säiliöautolla toistaiseksi. Nurinkurinen ja epäselvä on tuo siian rauhoituksesta käytetty sanonta.
Pitäisi perehtyä lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin, mutta ei nyt muutamaan viikkoon oikein jouda, kun pitäisi välillä urvahtaakin...
Jos joku tietää asiasta lisää, niin eikun kommenttia kehiin tänne blogiin tai sähköpostilla suoraan Ukalle.
Tukikohasta rauhoituksia toistaiseksi kunnioittamisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti