Viisi astetta miinusta parin metrin korkeudessa on jo ihan mukava pakkanen. Meillä ei muun Suomen tapaan nukuttu viime yötä ulkona, mutta kuten lokakuun loppuun tapana turkismuokkaamon puolella ikkunan suhteen on menetellä, on se auki kelillä kuin kelillä. Makkariin tulee tällaisella yöpakkasella mukava kymmenen asteen pluslämpötila, jossa ihmisen lapsi nukkuu jo ihan levollisesti. Paremmin kuin liian lämpimässä.
Tästä tulee merkeistä päätellen hyvä ulkoilupäivä, kun taivas on sininen ja tuulimittari ainakin toistaiseksi odottelee liikkeen aiheuttajaa.
Metsästäjiä ei toistaiseksi Tukikohan peltikaton alla ole yöpynyt kuin satunnaisesti viikonloppujen aikana. Hajatietoja kanalintusaaliista kuitenkin kuulee tässä kulkijoilta silloin ja varsinkin tällöin. Ja ei se lintutilanne todellakaan nyt hääviltä näytä. Siitäkin sen voi aistia, että yhtään laukausta ei ole Tukikohtaan ja sen pihapiiriin kantautunut rapian viikon aikana, vaikka tähän kuuluvat paukkeet kolmelta eri metsästysalueelta, jos niillä liipasimesta vedetään.
Metsoja, arkoja sellaisia, ovat metsämiehet kertoilleet siellä täällä nähneensä, mutta vain yksi kertoi nähneensä teeren. Ja teerikin oli ollut itsensä kanssa.
Metsästäjille ei ainakaan kaikille tärkeintä ole saalista saada, vaan metsästykseen liittyy paljon muuta, jonka takia lajia tykätään harrastaa. Ja täällä Naruskalla saa ulkoilmassa toistaiseksi liikuskella esimerkiksi hirvikärpästen kiusaamatta, kun niitä ei täällä ole näkynyt kuin yhden metsämiehen tuomassa näytepurkissa puolenkymmentä vuotta sitten..
Huolestuttava hirvikärpäsuutinen kuului kuitenkin Länsi-Lapista, missä hirvikärpänen on noussut pohjoisemmaksi Simoon, Keminmaalle ja Tervolaan. Jos rintama alkaa nousemaan leveämmällä alueella ja idempääkin, niin eihän tuosta Taivalkoski-Pudasjärvi-Kuusamo -akselilta tänne ole kuin muutama poronkusema.
Tukikohasta rauhallista pyhäpäivää viettelemisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti