Son syyspäivät sitte tällevuojelle tasattu. Son joka vuos joko kaheskytätoine tai kaheskytäkolomas, ja nyt kaheskytätoine, ninko varmana tiijätte. Ja tästä lähti taas pohojosen pallompuoliskon pimiä kunnola käyntii. Ja tuskimpäästään tähän taas tottuun, nin kohta on taas juhannustelskeet ja kesä ommenny. Ei oo tosi, mitennää vuuet nykyvään kiiruhtellee. Ainaki Tukikohasa.
Mummeli ei pimiästä piittaa, ninko ei Ukkakaa. Tulukoon pimmeys, kussitte taas tullee valakeus. Ei ressaa eikä masenna, seovvarmatieto.
Mummeli ja Helemiskerttu vietti tassauspäivää eile puolukkamehtäsä. Son puolukkata tuola yhteimettän aukoila niimmaan pirusti. Mutta net on ninko hillatki, hajallaan sielä ja täälä. Misä niitä on, net on isoja ja niiton paljo, mutta jos on tyhyjää, nisson sitte typötyhyjää. Kumma kesä.
Kuiten Mummelila oli eile vappaapäiväntapane, eli se jouti muutaman tunteroisen olleen puolukkamehtäsä. Kolomettaineljä, ei enempää. Ja puolukkaa se toi kotijo kakskytäviis litraa. Ei kilova, vaallitraa. Son kuiten paljo. Ja net on isoja. Ninko omenat, no ei ihammutta melekeen. Net omenat on Helemisten omenoita, niitoli tieten linjapiilin ruumasa melekeen satakilloo. Aivahhelevetisti semmosija muuttolaatikoita.
Niiton monena päivänä keitetty hilloks ja sosseeks ja sotkettu puolojen kanssa ja vaikka mitempäin. Aivan kelepotuotteita net on Kertun kansa niistä touhunnu. Ja nynnet on kait kaikki käsitelty, mitä pitiki. Tuoreena kylymiösä pijetään muutama kilo, nin niistä saahaan omppuva pöytään.
Mummeli se näki puolukkamettäsä karhujjälen eilissäpänä. Tuoreen ja vissiin paskan kans. Muttei se uskaltannu Kertulle kertova ennenko tänä aamuna, kunnet oli lähösä steineripoppoon kans Tuntsapäiväle. Eisollu Kerttu moksiskaan. Tai ei se ainakaannäyttänny sitä. Enempi tieten säikky Mummeli itte, vaikkon kuulema päässy karhupelostaan, kuse kerran pääs sen läheltä näkkeen, eikä se pääle tullu. Kilipaa vaijjuoksivat, Mummeli autolleppäin ja karhuki vähä kuulema sammaan suuntaan. No, tarinat ellää.
Noh, nyton puolukat siivottu ja omput keitelty. Kerttu saa Paulisa kans viijä puolukoita seittemävveljeksempitäjään ja myö saatiin omenasosseita jokalähtöön.
Nysson kolomevviikkoo steineriloita käristystä puikulamuussin kans ehtoola ja yhtä aamupallaa vaile. Ikävä sitä koulukkaijen vipinää Tukikohasa tullee. Ja jos ei tule, niivvallassaa.
Tukikohasta mettämiehille talova kohta siivuammissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti