Ukan instrumenttiasennustaidot tiedetään hintsunlaisiksi, joten vain kevyt ensiapuyritys oli vuorossa kaikkeen kelpaavalla surrilangalla ja pikaliimalla. Tuulikuppi saatiin härpäkkeeseen niinkin takaisin kiinni, mutta mittarin runko-osassa olevien sähkömagneettivermeiden johdoille ja elektroniikalle ei nippunakkisormilla ja kolmosen huoltamorilleillä mahtanut mitään, vaan oli soitettava Baracille.
Satakunta taalaa kun vingutteli visalla isonveden taakse, niin sieltä ilmeisesti lähti paketti kohti Naruskaa. Ukan tehtäväksi jää vain esiasennella uuden mittarin johdoille vetonarut valmiiksi kaikenkarvaisten läpivientien kautta niin, että johto saadaan aikanaan tuulimittarilta konttorille keskusyksikköön.
Sitä odotellessa piirtäköön grafiikka suoraa viivaa, vaikka täällä tuuleekin.
Toivottavasti kattolumet ehtivät sulamaan hiukan vähemmäksi uuden anemometrin loppuasennukseen mennessä. Eilen nimittäin piti kuolemaa ja henkivakuutuksen omavastuuosuutta halveksuen kiipeillä katolle jiiriin tarttuneiden talven lumien yli toteamaan, ettei Ukan maallinen apu voi tuulimittaria henkiin saada.
Tukikohasta postilaatikkoa päivystämisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti