Son tuo muisti harvumasa. Viikonpäivien taakke ei muista ennää ku hajatietoja. Emmuistannu, että anoppija pallauttaissa oli sitä vaile, ettei tullu tuulilasista sissään tekripaistija. Tuohikyläsä. Het alakumatkasta. Nyt hokasin, kukkattelin joutessaan kännykkäkuvija taakkepäin.
Enneko sain munajjuhlan jäläkeisenä tiistakina kännykkäkamerat laulammaan, nin lähtit jo puolet tekritokasta siipiesä pääle. Anoppi on kuiten nuor ja näppärä laskeen, jaku se sano, että viiskytä, nin pakko uskuva. Ittekki kerkisin laskeen kolokytäviis ja kuvisaki näkkyy vielä kait kakskytäviis.
Ohan se komijaa kattottavvaa, ku puolet suunillee on urohija ja puolet ruskijaa lintuva. Ei net kait vielä iha ärreimmillään tappele morsmaikkiloista, mutta johan tuota hyvät alut saa aikaseks, kullintuja näyttäs oleva pilivimpimmein. Jaeihän tappelusa tarvita ku kaks, nijjo höyheneppöllyvää.
Ukallon muute hyvä tekrijen soittopaikka tuosa takapihala. Kannattee tulla tänne lähisinä viikkoina sitä soittova kuunteleen, jos parempata hommaa ei keksi.
Tukikohasta kukerteluva oottelemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti