Ahvenat löysässä.

Olipa pitkään pitkään aikaan aurinkopaisteinen päivä Naruskalla. Tai ei sitä mollukkaa ihan koko päiväks riittäny, vaan perimaaliskuiseen tappaan ruilautti muutaman minuutin lumituiskun ja taas alako paistaan. Semmonen sekakeli, mutta talavinen, josta suomalaiset tykkää.

Purkajärvi oli kohteena suppusakilla, jota vanhimpana johtatteli Mummeli. Miniäntekele veteli abborreja jääle ninko vanhempiki tekijä, vaikkoli väittäny, ettei ikunakuunapäivänä itte ole kallaa koukusta ottanu. Vai olisko vaan Mummeli kuullu vääri.

Hyvihä tuo käyttää, kattokaa vaikka itte livekuvasta. Nuita hanskoja Ukka ei kässää, nää hommat on vejeltävä paljaalla käjellä tai enintäin kynsikkäät kourisa.

Venla vettää kallaa Purkajärvestä...

Muutama pyssäytyskuva vielä varmemmaks vakkuuveks. Niija kaikile voi kertua, että nynne ahvenat on jo vileerattuna matkala Rovaniemee kohti. Nuorpari kuulemma lounastellee ja päivällistää ahvenaevvään kahtapuolen tulevata viikkuva. Ja Mummelille kuulema joku paistaa voisa viis perattuva ahvenaa. Ja kihtipotilas kuolaa vieresä.

Näitä riittelis Naruskamperällä pikkulampiloisa ja järvisä muillekki. Ukka neuvoo paikat ja net paikat, mikkä pittää kiertää kaukaa.

Tukikohasta uusija kuivalihoja vahtimisiin tähä.