Täälä saa hyönteistenpurijat lennellä kokolailla varmasti nin, ettei suikkiin liikaa muonaa lennä. Oli nimittäin ja on aamulämpötilat asteen verta lussalla. Ja tuulee sevverran, että hyytävyyvet pyörii miinuksella. Ja oikeesti tuulee oikeen kunnolla, puuskauttelee kymmentä metriä sekunnisa.
Satavarma eka havainto tältä aamulta on kirjosieppouroksesta. Ei näkyny yhtä enempää, vaikka Ukka päivysteli aamuvarahisella ikkunasta tunteroisen. Tällä yhelä on vara valita kymmenestä pöntöstä omasa.
Muuttotipien näkeminen normitilanteisa ilahuttaa, mutta nyt tuli semmonen ahistava olo, että mistä ne evvääsä ottelee. Tintitkin nimittäin jatkaa lintulauvalla syömistään niinko syväntalavela. Ja tikkapaskiainen, joksi muuan pikkupoika kirkolla tän käpytikan oli ristiny, vetelee päivittäin naamaasa läskiä tuossa takapihan heinäseiväsläjän kulumassa.
Evviitti näihin hiukka surkeisiin maisemiin kettään tänne kuttua, vaan lähen ittekkin huomenna sinne etelään muutamaks päivää. Ei tiijä, vaikka Hotelli Lintu-Pentin pihasta jo sais vastan. Ja näkkee ainakin sepelkyyhkyn, joka oli tempassu pesäsä keskelle kerrostalojen susipihhaa terijokisalavaan. Täälä niitten pesille harvon pääsee kuvvaileen. Kyllä etelän immeisillä on kaikki äärellä, ku yksin sepelikyyhkynpesät. Lintu-Pentin hotellin akkunasta puolenkymmenen metrin päässä oli tämä alla näkyvän kuvan tipi.
Tukikohan kesäpiha näyttää tännään tältä. Ei voi liion kesäpihasta kuin unelmoija.
Tukikohasta vaihteeks pakkaamisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti