sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Ne karpalot ja niiden poiminta...

Joku epäilijä ilmaantui Ukan karpalojutulle, ettei muka poimurilla voi karpaloita kerätä. Kyllä niitä voi kerätä, mutta ei toki kaikenlaisilla marjanpoimureilla. Marjanpoimureitahan on vähän samaan tapaan kuin leikkuupuimureitakin, eri kokoisia ja näköisiä. Tämä karpalopoimuri on oltava myös omaa omituista mallia, jotta homma sillä onnistuu. Semmoisella "perinteisen" mallisella piikkimallisella poimurilla jos karpalosuolla ämpäriään yrittää täyttää, niin siitä ei tule ainakaan sujuvasti mitään. Ne piikit nimittäin tarttuvat sinne jänkätuppaleisiin, jolloin poimija todennäköisesti tyyskähtää turvalleen, kun tekee normaalia poimintaliikettä, jota käytetään esimerkiksi mustikoita poimittaessa.

Sen poimurin pitää olla kuvassa esiintyvää mallia. Eli sellainen, että siinä piikit eivät ole piikkejä, vaan niiden kärjet kiertävät poimurissa ikäänkuin V- tai U-lenkin. Semmoinen V-U -piikkimalli ei sukella mättääseen. Eikä silläkään poimurilla huiskita miten sattuu, vaan sitä kuljetellaan karpalonvarvuissa niin, ettei jänkää kuutiotolkulla tule poimuriin. Pikkuroskat eivät haittaa tee, ne saadaan siivottua myös patenttimenetelmällä.

Mummu, Emma ja Karpalo-Kerttuli kävivät eilen Naruskajoen rannalla sijaitsevalla pikkujängällä. Sieltä he parissa tunnissa poimivat kuvassa näkyvät karpalosangolliset. Ja ne kaikki on poimittu poimurilla. Kukaan kolmikosta ei jatkossa aio käsinpoimintaan palata, joten uskominen on tätä tarinaa, joka on tosi.

Tänään kolmikko suunnisti puolukkametsään. Paikka sijaitsee aivan rajavyöhykkeessä kiinni tuossa Varpuaavan tien varressa. Sinne mimmit ottivat karpalopoimurien lisäksi mukaansa ruotsalaismallisen poimurin, joten puolukkaa on odotettavissa muutama sangollinen. Lähtiessään Mummu ja Karpalo-Kerttuli löivät vetoa, että saavillinen marjoja on illalla siivottavana.
Siellä marjanpoiminnassa ei niin kiirettä saa pitää, etteikö hyvästä kohteesta ehdi kuvaa näppäämään. Karpalosuon laidassa Naruskajoen varressa Emman kamera tavoitti oheisen ruskamaiseman, jota ei voinut jättää tallentamatta...
Vai mitäs sanotte? Eikös sovi vaikka postikortin pohjaksi?

Tukikohdasta tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti