Aamurusko päivän paska, sanoo vanha viisas sananparsi. Koko päivän on tuullut niin maan perusteellisen kovaa jostain itä-kaakko-etelä -suunnalta. Tuuli puissa soittelee niinkuin se entinen soittaja, joka aamutuimaan kovassa kankkusessa soitti sitä ikivihreää kappaletta Varisevat lehdet. Alunperin haitaria ei ollut suunniteltu sillä tavalla puisteltavan koko soittokappaleen ajan, mutta sitä se kankkunen teettää. Toisaalta, Isä-Matti muisti aina kankkusessa ollessaan tai kohmeloisen nähdessään sanoa ikimuistoiset sanat: "Rapulassakin on parempi kuin ihan selvin päin..."
Tuuli on tänään varistellut Naruskalla lehtiä maahan ihan haravoitavaksi asti. Jos niitä joku haravoimaan vaivautuu. Eivät ne täällä kairassa mitään raitiovaunukiskojen liukkaaksi muuttumista tiettävästi aiheuta ainakaan vielä vähään aikaan, kun ratikkakiskot tänne ovat vasta suunnitteluasteella.
Kallelan mökkirannassa luonto oli haravoinut haavanlehdet kauniiseen muodostelmaan jokirannan pikkupoukamaan. Eipä siihen lehtilauttaan Mummun tarvinnut kuin kameralla hiukan osoittaa ja nappia painaa, niin jopa tallentuivat Naruskan varisseet lehdet syksystä muistuttamaan.
Varisseet lehdet haittavat joessa virran mukana kelluessaan kalastusta, mutta toisaalta taimenen rauhoitus on alkanut ja siikojen verkottamisella ei vielä hoppua ole, koska vesi saa vielä reippaasti jäähtyä. Niin, ja nyt erämiehet keskittyvät metsästämiseen.
Ai niin. Jos se päivän paska tarkoitaa tämän päivä osaltalta aamuruskon mukaisesti sadekeliä, niin sitä saattaa iltayöstä tänne ylettyä, jos sääaseman tunnusluvut ja satelliittikuvien ennusteet oikein tietävät. Sade ei tähän kairaan ole nyt mikään huono asia, vaan suorastaan tervetullut muutos pitkään kuivahkoon kauteen. Ulkoilijoilla on sadetta vastaan kampetta, joten vanhin voide ei eloa haittaa.
Tukikohdasta tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti