Oulun poliisilaitos
Se on taas marjastuskausi kuumimmillaan. Kuningasmarja hilla on kypsynyt ja sitä näyttää tulevan kohtuullisesti. Hilla on oikiasti melko pahanmakuinen marja, mutta sen poimiminen on sen verran työlästä että sanottakoon sitä kuningasmarjaksi. Kyllä sitä itekkin pystyy hyvin syömään vanillacremen ja leipäjuuston kans. Hillojen poiminta on mukavaa hommaa ja kahella ämpärillisellä saa vaativankin emännän hyvälle tuulelle. Ahneeksi ei kannata kuitenkaan heittäytyä. Voi ne somekuvat täysistä ämpäreistä laittaa vaikka viimevuodelta. Näin ammattimaisena marjanpoimijoiden etsijänä opastan marjastajia ainakin muutamalla täsmä vinkillä.
A) Jos ikää on kertynyt mittariin jo reilusti yli 80-vuotta, niin silloin voi hyvällä syyllä maksaa vaikka lastenlapsille, että käyvät ruotaseen yhen ämpärin myös mummulle ja papalle. Tämä facebookki ei tavoita ehkä kaikkia tähän ryhmään kuuluvia, mutta kertokaa nuoremmat terveisiä heille tai menkää lähisuolle porukalla.
B) Kovasta hillakiimasta huolimatta maastoon kannattaa lähtä ajatuksen kanssa. Mukaan kannattaa ottaa kartta, kompassi ja gps. Puhelin täydellä akulla. Ämpäri kuvat otetaan vasta suolta palatessa autolla. Nimittäin hädässä olevan eksyneen puhelinta voi paikantaa vain silloin kun se on päällä. Hillasoilla paikannus ei ole kovin tarkka, mutta antaa jotakin suuntia. Epätarkkuus johtuu harvasta tukiasemaverkostosta. Ranuan Kuhankylälläkään ei aivan joka suolle ole omaa mastoa pystytetty.
C) Reppuun pitää ottaa reilusti nestettä. Ainakin puolitoistakertaa enemmän kuin olit ajatellut suolla aikaa viettää. Helteellä nestettä saattaa helposti mennä yli 4 litraa päivässä. Jotain suolaista kannattaa myös napsia, ettei takareidet ramppaa jo menomatkalla.
D) Hillasuolle ei kannata lähtä välttämättä maastopuvussa. Kopterilentäjät erottavat sinut tarvittaessa paljon paremmin, jos päällä on jotain kirkkaamman väristä kampetta. Jos sinua hävettää laittaa joku 90-luvun neon värinen college-paita päälle, niin älä välitä koska kotiin jäävää emäntää pukeutumisesi hävettää aivan yhtä paljon. Eipähän rouvakaan eppäile, että olet menossa hurttuuen teille.
E) Suuntavaisto saattaa joskus pyörähtää kokeneemmallakin hillastajalla. Varsinkin pilvisellä säällä ja isolla suolla. Ei ole häpeä hakeutua muiden marjastajien juttusille ja pyytää apua. Hättääntyä ei auta. Elä tuhlaa energiaasi päämäärättömään kävelyyn. Eksyksissä olevan ihmisen sykkeet nousevat jo luonnostaan ja arpomalla valittu kulkusuunta osuu harvoin oikeaan.
F) Jos pystyt itse soittamaan hätäkeskukseen, niin soita. Älä tuhlaa aikaa ja akkuja kavereille soitteluun. Tämän jälkeen on melekein viisainta hakeutu näkyvälle paikalle ja pysyä paikoillaan. Ainakin muutama isäntä on selvinnyt hengissä parikin vuorokautta hilloja syömällä ja silmäkkeestä vettä hörppimällä. Valistunut veikkaukseni on että näiden isäntien emännät eivät ole ilenneet joulupöytään hillakakkua leipoa.
A) Jos ikää on kertynyt mittariin jo reilusti yli 80-vuotta, niin silloin voi hyvällä syyllä maksaa vaikka lastenlapsille, että käyvät ruotaseen yhen ämpärin myös mummulle ja papalle. Tämä facebookki ei tavoita ehkä kaikkia tähän ryhmään kuuluvia, mutta kertokaa nuoremmat terveisiä heille tai menkää lähisuolle porukalla.
B) Kovasta hillakiimasta huolimatta maastoon kannattaa lähtä ajatuksen kanssa. Mukaan kannattaa ottaa kartta, kompassi ja gps. Puhelin täydellä akulla. Ämpäri kuvat otetaan vasta suolta palatessa autolla. Nimittäin hädässä olevan eksyneen puhelinta voi paikantaa vain silloin kun se on päällä. Hillasoilla paikannus ei ole kovin tarkka, mutta antaa jotakin suuntia. Epätarkkuus johtuu harvasta tukiasemaverkostosta. Ranuan Kuhankylälläkään ei aivan joka suolle ole omaa mastoa pystytetty.
C) Reppuun pitää ottaa reilusti nestettä. Ainakin puolitoistakertaa enemmän kuin olit ajatellut suolla aikaa viettää. Helteellä nestettä saattaa helposti mennä yli 4 litraa päivässä. Jotain suolaista kannattaa myös napsia, ettei takareidet ramppaa jo menomatkalla.
D) Hillasuolle ei kannata lähtä välttämättä maastopuvussa. Kopterilentäjät erottavat sinut tarvittaessa paljon paremmin, jos päällä on jotain kirkkaamman väristä kampetta. Jos sinua hävettää laittaa joku 90-luvun neon värinen college-paita päälle, niin älä välitä koska kotiin jäävää emäntää pukeutumisesi hävettää aivan yhtä paljon. Eipähän rouvakaan eppäile, että olet menossa hurttuuen teille.
E) Suuntavaisto saattaa joskus pyörähtää kokeneemmallakin hillastajalla. Varsinkin pilvisellä säällä ja isolla suolla. Ei ole häpeä hakeutua muiden marjastajien juttusille ja pyytää apua. Hättääntyä ei auta. Elä tuhlaa energiaasi päämäärättömään kävelyyn. Eksyksissä olevan ihmisen sykkeet nousevat jo luonnostaan ja arpomalla valittu kulkusuunta osuu harvoin oikeaan.
F) Jos pystyt itse soittamaan hätäkeskukseen, niin soita. Älä tuhlaa aikaa ja akkuja kavereille soitteluun. Tämän jälkeen on melekein viisainta hakeutu näkyvälle paikalle ja pysyä paikoillaan. Ainakin muutama isäntä on selvinnyt hengissä parikin vuorokautta hilloja syömällä ja silmäkkeestä vettä hörppimällä. Valistunut veikkaukseni on että näiden isäntien emännät eivät ole ilenneet joulupöytään hillakakkua leipoa.
Joku vääräleuka on joskus veistellyt, että virkamiehen hiki olisi arvokasta alkuainetta lääketeollisuudelle, mutta sen saatavuus tahtoo vain olla kiven alla. Meidän Oulun ja Lapin poliisilaitosten koiranohjaajilta sitä voitaisiin näin syksyisin puristaa litratolkulla boksereista ja verkkopaidasta. Jos lääketeollisuus ei osaa hyödyntää tätä eliksiiriä, niin voisihan sitä käyttää vaikka petoeläinten karkotteena tai ruumiskoirien harjoitusmateriaalina.
Eläkää ymmärtäkö niin että kadonneiden etsintä olisi meille koiramiehille vastenmielistä hommaa. Päin vastoin kadonneiden etsinnät ja varsinkin löytymiset ovat ohjaajien ja koirien mielestä lähes parasta hommaa. Ainakin jos kadonnut löytyy elävänä.
Viranomaiset jatkavat etsintöjä sen jälkeenkin, vaikka kadonneen hengissä löytyminen ei enää ole millään mittarilla todennäköistä. Ihmeitäkin tapahtuu joskus. Menehtyneiden mahdollisimman nopealla löytymisellä on ratkaiseva merkitys omaisten surutyössä.
- Sauli poliisikoiranohjaaja
Tukikohasta tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti