maanantai 6. maaliskuuta 2017

Hämmäävä hankikanto.

Lunta on kaheksankytäsenttijä. Ja son pehmosta. Sieleiole kuin yks vöönituulen tekemä kohvakerros, joka ei liijon kanna mittään. Ja sen kerroksen pääle on satannu uutta kuohkijaa valakosta ainakivviistoista senttijä.

Vävypoika lahjo anoppijaan luppaamala sille lyhvet mettäsukset toistaseks Naruskale. Net on semmoset metrimmittaset hienot pelit, joison pitopohojat ja kaikki. Ja Mummelinpainosta net kantaa, vaikka nuile hangile ei tuommosillakaa ole esmerkiks Ukala mittään asijaa. Net mennee satakilosen alla pohojiamyöten. Tiijän kokkeilemattaki.

Mummeli kuiten kiers niilä hihtolomasa kunnijaks talova ympäri. Ja hankikantova löyty...




Olikikkomija päivä, tyven aurinkopaiste. Ja jottain sammaavviissiin olluvannu tällevviikole vielä lissääki. Tais loppuviikosta luvata luntaki. Metri ei siis kaukana väijy.

Tukikohasta pitenevvää päivää ihimettelemissiin tähä. Viis minnuuttija päiväsä kumpaankippäähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti