Kunnet on tilanneet juhulavammanpäivällisevvään, nin sehän pittää laittaa aamupäivästä tulille, että kerkijää kunnola keitto iltapäiväks ja käristys ehtooksi hautummaan. Siitä se makkeus tullee kaikele ruvalle, pitkästä hilijasesta lämmöstä.
Tommone viijentoista näläkäsen porukka syö alle Mummelin tuoreet sämpylät ja korvasienimustatorvisienisoppaa. Korvasienet on tieten Naruskalta, mutta mustattorvisienet ei täälä kaso, mutta niitä lähetteellee muutama hyvähaltija ympäri etelämmaita Suomesta.
Ukka kuulottaa tuommoseen toistakympin satsiin parit isot sipulit palasteltuna. Sitten sekkaan laitellaan korvasienet, joita täsä vaiheesa voi maustela aika reippaala suolala, soijakastikkela, ja sittevvoi ripotela niijen pääle mustapippurirouhetta. Ei mittäälliikkaa, kunei niitä saa sieltä pois. Lisätä aina loppuvaiheesa voi. Alakumaustamisejjäläkiin lirhautan soppaan liemeks keitettyvä vettä, muttei litraa enempätä. Loput liemestä nimittäin tullee punasesta maijosta ja kaikilta tevreysintoilijoilta ihassallaa litra kuohukermaa.
Tunteroisen kussoppa on kiehahellu pienesti, nin Ukka ajelee sienet silipuks tommosela pamiksilla. Sillä pikkuterälä. Sillä pienennee sipulit ja sienet. Ja sienetkunon tälleen survottu, nin semmosekki vetelee sienikeittova, jokkei normisti sieniin koske.
Näijen operattijoijjen jäläkiin lissäillään liemeen maitova. Suurustelu tapahtuu tunteroista ennen kermallaittova. Helepoin son suurustela pottujauhola, mutta voi sen tieten tehhä vehnäjauhollaki. Liekit on täsä ja kokokivvaiheesa syytä pittää minimisään, ettei palappohojaan...
Viimeset suolatarkistukset varttija ennen tarjollepanova. Ja eikun juustot ja sämpylät vierele ja isotlautaset, syvät. Net hoitellee ite loput. Ja kohtanet on tyrmäsä. Kaikki.
Tuo pienempi, kympinkattila, son käristyskattilana tännään. Ninko tiijättä, Ukka vetelee tuommoseen kuuven kilon porosatsiin puolkilloo kyntöaurankärkikoviketta, semmosta vitilvalakosta sijalläskijä suolattuna. Sevvetelen ninko voiks toisela konheela, semmosela misä pörrää semmonen ässämmalline terä. Sillä se sika talttuu ja muuttuu viimen voinnäköseks. Ja eikun kuumaan kattilaan. Ja kunson sulannu, nin siihen pyöritelläännet porollihat ja siliputtuva sipulija tarpeeks. Tuohonsatsiin kaks isova. Ja vielä kokonaista mustaa pippurija puolkourallista. Ja hilijokseen kun siton levylä kiehautettu ja lissäilty siihevvettä nimpaljo, että päälimmäisekkillihat jää huppeluksiin, nin eiku uuniin ja satakakskytäviis.
Iltapäivälä tarkistelen kummastakikkeitoksesta net suolat. Käristykseen en täsävaiheesa lisänny mittään, kussiinä suolaläskisä ommelekosesti sitä hienuvasuolaa. Ja nyten huuhellu sitä poies, kunon nuinkippaljon tuota suolatonta porova kehisä.
Mummeli kuorasee ehtoopäivälä puikulapottuja vielä yhen kympinkattilallisen, nin eikhän kussiihen laitellaan tutut voit ja maijot ja kermat, nin haakahelijat selevijä yönylitte. Ja jaksavavvielä ajela huomena kotijo. Net, jokka malttaa lähtijä.
Tukikohasta kuormasta ittelläki ehkä ehtoola Mummelinkans napsimissiin tähä.
Yhtä hyvää tuli myös, kun laitoin 4 litran Kultakeramiikka-Bistro-pataan www.kultakeramiikka.fi 2 kg suikaloitua kassleria, 2,5 dl valkoviiniä nesteeksi, 200 gramman kirnuvoipalan, Myllyn Paras-tummaa makaronia 400 grammaa, jota ei tarvitse keittää erikseen ja kun se oli ollut ensin 200 asteessa uunissa tunnin, saadakseen alkukuumennuksen, sekä 8,5 tuntia 100 asteessa, ei muuta, kuin 5 DL ruokakermaa vielä sekaan ja vielä puolituntia 100 asteessa, niin valmista tuli, on täyteläistä ja ainakin vielä täksi illaksi on, jollei vielä peräti hieman huomiseksikin, mutta varmasti, tehdään vielä joskus uudelleen, sillä on hyvä ja -helppo ruokalajitehdä ja suhteellisen halpakin kokonaisuus, mutta miksi ei, joskus kokeilla myös tässämainittua Ukan juttua.
VastaaPoista