Kauppa käy kussiimaa...

Maatallouvella menne Suomesa kulema huonosti. Meijän juuressaallaattiviljelijä lopetteli kans hommat, kunei tukija tullu aijjallaa. Ukka ei oikeen koskaan ole ollu kotiviljelyn kannattajija. Salamivaarasta saa puikulata ammattiviljelijältä ja sallaatit löytyy pestynnä ja pakattuna kirkonkylästä. Ainane huoli niistä kasvimaista tälläperällä on, että millon halla ruotasee savon.

Nimpä tuli tännään aika luopuva maatallousalan yhestä konheesta, joka on tullu Tukikohtaan sillon, kun Hallahelinä synty ja tyär pesuveineen muutti Kemimmaale. Sielä tuli Norletin puutarhajyrsin talokaupasa kaupantekijäisinä. Ja sielä kunei sitä tarvittu, nin vävypoika anto sen appiukalle.

Muutamat pottumaat sillon väännetty. Ukka on joskus käyny naapurisaki sillä möyhimäsä savisija peltotilikkuja. Se aika onnyt ohi.

Laiton Tori.fi sivulle asiallisen mainoksen. Otsikko kuulu, notta Puutarhajyrsinten aatelia, Norlett 1981 vm. Ja asijalline teksti myytävästä vehkeestä. No, voihan sen tekstinki laittaa tänne näkösille, opiks ja ojennukseks jollekki, jolla on tavaraa myytäväks asti.

Näin se meni:

Tästä meille tarpeettomaksi jäänyt vanha sotaratsu, joka on myllännyt monet pottumaat. Ei lopu näimmä koskaan, kun on vankasta raudasta ja karkeista osista aikanaan valmistettu työmyyrä.

Briggs Strattonin nelitahtinen viisheppainen kone ja Norletin jämerä voimansiirto- ja runkorakenne eivät ruosteisesta ulkomuodostaan huolimatta ole menettäneet toimintakykyään, vaan tämä menee jankkisemmassakin pottumaassa uupumatta.

Nyt sen saa seuraaviksi kolmeksikymmenksiviideksi vuodeksi seuraava omistaja. Hinta ei häikäise, eli viime kesän perushuollon hinnalla tämä nyt lähtee, kunhan joku ymmärtää tulla noutamaan Naruskalta.

Tälle kesälle konetta ei ole käynnistetty, kun ei ole tarvetta. Se jää seuraavan omistajan tehtäväksi.

Nopeat syövät hitaat. Käyttöarvoa on tällä vielä rajattomasti, kunhan joku jaksaa sarvista kiinni pitelemällä jyrsintä pellolla seurata. Tekninen laji on jyrsiminen tällä, eikä pottumaata voi käsittelyn jälkeen samaksi tunnistaa. Multa on kuohkeaa, se taataan.

Niija sitten tietty kuvat:

Mummeli tieten haukku Ukan pystöön, että tuommosta ei kukkaan osta. En kuunnellu, vaan laiton ilimotuksen. Ja sitte meni helevetimpitkä aika, ennenko puhelin pihala soi. Kolome minnuuttija siitä kussain viestin puhelimmeen, että ilimotus on julukastu.

Pyssykylästä muuammies soitti, ja sano het, että ilimotukset voit ottaa pois. Siinon kone, jollasta hänon aina haaveillu. Ja kaupat tehtiin nuivvaan. Viijeläkympilä.

Semmosta se kauppahomma on. Mummeli olis lähettänny Kiinampojille teräksen tekkoon.

Ensviikolla vien möyhimen muutamalle ostajan tutule tuonne Kelloselekään. Sieltä työkalu lähtee kohti Orajärvee.

Tukikohasta iliman jyrsintä tähä.