Jos on meilläkin lumisena talvena välillä aurauksissa parantamisen varaa, niin naapurissa on sitä työtä tekemättömänä vielä reippaammin. Rajanylityspaikan päätie ja tulliaseman pihat niinkin pidetään kohtuullisen hyvin auki, mutta huoltoaseman pihalenkki ei pääsääntöisesti talven aikana aurauskalustokäsittelyä saa. Niinpä lauhat helmikuun kelit tekivät tepposet.
Jo eilissä ehtoolla lauantaina oli itään matkalla ollut koneenkuljetusoperaatio keskeytynyt, kun vetoauto upposi huoltamon pehmenneisiin polanteisiin. Yritystä oli jäljistä päätellen ollut auton irrottelussa, kun pätkä katkennutta vaijeria koristi vetoauton keulaa. Siihen oli reteli kuitenkin jäänyt yöksi. Polannetta kiinnijuuttumispaikkaan oli kertynyt kolmisenkymmentä senttiä.
Ukan käydessä tänään ensimmäisellä tankkausretkellä aamupäivällä varahin, pääsi tankkauksen suorittamaan ja palaamaan tulojälkiä pitkin takaisin päätielle. Kasperin auton tankkausreissulla pysähtyikin matkanteko sitten tullin puomille, kun kuljetuslavetin irrottelu oli huoltamon pihalla meneillään. Rapian tunnin aikana ehti suomipoikia autoineen kertyä puomin taakse parinkymmenen paikkeilla. Erikoiskone lavetin päällä pääsi jatkamaan matkaa tunnin temuamisen jälkeen ja sitten päästiin purkamaan bensajonoa. Menihän se odottelu siinä pyhäpäivän radio-ohjelmia kuunnellessa.
Jos noita polannelumia ei siivota pois huoltamon pihalta ennen niiden lopullisempaa sulamista keväämmällä, niin ilman nelivetokalustoa saattaa olla haastavaa käydä puoli-ilmaista menovettä naapurissa hamstraamassa.
Tukikohasta tankit täynnä tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti