Son rosterista. Ja laakeroitu nin, että melekeen käsistä karkas sissäänajosa. Ja kummi päälä ninko enne uutena ollesa. Joskus sillo kulukijana kuustoistavuotijaana. Jaha. Asiaan.
Uus taikinapyörä on kojeajettu. Ja helevetihyväks havvaittu. Sillä littaantu pitsataikina nin nopijasti pyörijäks lätyks, että meinas uuni tukehtuva. Se liikkuu eestaas ninko entivanahaan. Eikä tarte paljova jauhoja sekhan. Silikoni ei toimi vain tisuisa, vaan täsäki...
Ja heleppo tiskata. Tai ainaki kohta, kussaahaa asennettuva köökkii uus tiskauskone. Ei siis mittään kotiapulaista, vaa oikija sukkelampi kone, rosterija tietty seki.
Tuosson kuva tästä silikoonirosteritaikinapyörästä. Pienoselta näytti, mutta se on oikijan kokonen.
.jpg)
Niija Ukka levitti tuohon pitsalättysen pääle yrttistä tomattimursketta, venäläissuosikkijuustova, eli reinpouta, sitte sinihomejuustova samasta tehtaasta, kylymäsavuporua, persikankappaleita, paprikata ja tuoretta tommaattija. Ja eikun pitsauuniin kiviarinampäälle.
Sinne painu kaikkien naamoihin nin, ettei kuvvaa ehitty saamaan. Paitti taikinapyörästä.
Tukikohasta poutapäivän toivosa untemmaille tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti