sunnuntai 10. elokuuta 2014

Marjakatsaus 2014 Naruskalla ja Tuntsalla.

Naruskan keskimääräsitä huonompaa marjasatoa hellinyt lämmin jakso on ainakin tilapäisesti mennyttä aikaa, koska nyt heiluskellaan aamulämpötilassa alle 10 astetta. Tuulen suunta on koillinen, joka suunta jaksaa ilmat viilentää olipa vuodenaika mikä tahansa.

Ukan eteläkeikan aikana Mummeli oli hissun kissun käynyt vähän joka päivä ajelemassa tutuilla marjamaillaan. Mustikoita on kertynyt hälle vaatimattomat kolmisen sankoa, joiden täyttymistä on hidastanut marjojen raakuus. Vain aurinkoiset paikat ovat kypsyttäneet mustikat niin, että niitä voi koneella poimia.

Sivutuotteena on muutamalla korpijängällä poikkeaminen kartuttanut hillasaalista, mutta niillä ei Naruskan tasalta herranhuonetta rakenneta. Tuntsalla on asiantila hiukan parempi. Siitä todistuksena lähtivät Taivassalon perinnemarjastajat eilen aamulla pakunnokka kohti kotia marjalastissa, joka oli ehkä kolmasosa heidän monivuotisesta keskiarvostaan. Tyytyväisiä olivat kuitenkin marjojen laatuun Tuntsan ylävillä jängillä. Siellä oli ollut väkeä liikkeellä heidän silmillään katsotuna normaalia enemmän, mutta jänkää oli piisannut kaikille.

Taivassalolaisille Ukka opasti vesipullojen sijasta ottamaan metsään tehojuomaa. Näytti nimittäin virkaveljen paita hellepäivän marjareissun jälkeen niin märältä, että suolatasapaino ei pelkällä vesipullolla helteisellä jängällä loikatessa pysy.

Ukan tehojuoma: Omenatäysmehua, vettä, hienoa merisuolaa. Litraa kohti valmista juotavaa laita puoli litraa mehua, puoli litraa vettä. Sekoita satsiin puolisen teelusikallista hienoa merisuolaa. Juoma ei kaikkien mielestä ole hyvän makuista, mutta milloinkas lääkkeet ovat.

Ilmeisen hyvin olivat taivassalolaiset metsässä tuolla aineella kertomansa mukaan jakselleet. Välillä kun olivat vielä virkistäytyneet hetepurojen vedellä, jolla oli suoriteltu pikapesuja. Ne vedet olivat kuulemma olleet normaalia lämpimämpiä, mutta virkistyskyky oli ollut riittävä ja tallessa. Ja virkistystä oli kuulemma myös käytetty. Ja Ukan tehojuomaa.

Mummeli pisteli eilen pakastepusseihin Kerttumummun Ukan rahtina lähettämiä pensasmarjoja. Niitä ei Tukikohdassa kasva, joten tarpeeseen tulevat. Keminmaalta saatetaan tyttären marjapuskista saada vielä lisätäydennyksiä talven varalle.


Keräämänsä hillat Mummeli keitteli hillosokerilla hilloksi. Vain muutaman isomman hillan hän laitteli koristekäyttöön kokonaisina tuoreeltaan. Meillä on huomattu, että parhaiten hillat tekevät kauppansa tässä muodossa. Tapa ei ole lappilainen.

Tähän loppuun vielä eilisaamuinen havainto Thaimaan poimijoista. He olivat Ukan kotimatkan varressa Naruskatien laidassa marjastamassa Kuukkumaharjun mäntykankaalla. Suomimarjastaja ei siinä marjastaisi, vaan täällä on hakeuduttava hakkuuaukeille. Niistäkin on nyt poikkeusmarjakesänä etsittävä ne, joissa kukinta ei ole jäänyt kesäkuisen viiden sentin lumikerroksen alle, eli pohjoisenpuoleisille rinteille, jotka mieluummin sijaitsevat vielä korkeammalla. Tälläkin säännöllä marjat etsityttävät, eikä niitä Mummelikaan toistaiseksi ole muutamaa aaria isommilta alueilta onnistunut löytämään.

Tukikohasta pikaloman valmistelemisiin tähän. Lofooteille pariksi päiväksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti