torstai 23. huhtikuuta 2020

Kuret teki täyskäännöksen. (2333)

Piti tännään nousta Tukikohan päärakennuksen katole. Siellon jiirilöisä vielä lunta aikas paksulti. Sattu Ukala olemaan tuhkantyhyjennyspäivä puukattilasta ja tynnyrilline puhasta harmaata koivutuhkaa.

Tuuli oli sopevasti pohojoosen puolesta, jotenka myötätuuleen lähti muovikannusta tuhka lahjakkaasti. Jos ei osunu kattolummeen, niin tuuli vei etelää kohe tontile. Siellon lunta tonnitolokula.

Siinä tuhkatuulija ootellesa kuulin taivaalta kommeen äänen. Kurkitokka, viis kipaletta, olit nokat kohen pohojosta aikas korkijala aurasa. Antelinniile käsimerkkijä ensin, ja sittevvielä karjaasin kovala äänelä, että ottakeepa kurssi kohti etelätä. Ja nihän siinä kävi. Tokka hajjaantu ja järjestäyty uuvelleen pikkuauraks. Ja suunnisti takas etelään...



Tars vielä opetela peippojenkieltä. Net on levinny tänne pihapiiriin kans. Kärpäne ei täälä kuiten vielä lennä. Niillon varmasti ongelmija tievosa, kunon luvannu hiukka kylymenevvää kelijä vielä. Kumma, että linnut on etuaijasa, vaikka talavi on vielä otteesa.

Ukan kattotikkaset on tältätalavelta pelastettu. Mittatappijoita on tullu raatijoantennista. Son menny tuhanneensolovaan katola ja johot ollentänny rasijoista irti. Ei ihime, että ratijo suhisee aika-ajjoin ja olemma kuunnellu muutamampäivän aijjan raatijoo netinkautti.



Linko-Jarkko olis jo kanniskelu kattolumet pihhoilta pois, mutta nyt emmä kiirehi, kunei täälä ole juuri kethään liikkumasa ovista talovväjen lisäks. Oottelema nuot loput, jospa net noppeemmin tulis tuhkattuna...

Tukikohasta tuolimpallautukseen huomenisa Rovaniemele matkustamissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti