Nytei pyyhi puukkomestari Vasaralla ihamparraala mahollisella tavala. Olen olluhhiukka hissukseen tapahtumijen kulusta viimesten kuukausijen aikana siitä, mitä Artopoika on kävässy sairastelupuolelta läpi. Kaikellaista, vakavampaaki.
Elokuusa oli meininki lähtijä muutamana keskiviikkona tavan saunareisule. Soittelin tiistakiehtoola. Onneks kolomekkertaa peräkannaa ja normija pitempijä soittoja. Onneks ei mestarila ole puhelimissaan mittäävvastaajija. Kolomanteen soittoon sieltä vastattii. Rominan kans. Ja heti äänestä Ukka kuuli, että mies ompelistä pois. Parit päivät oli maannu lattijalla sejjääläkiinku oli sängystä puonu. Iliman vettä ja leipää siinä. Ja ihavvahingosa kerto ylttyneesä pöyvältä luuriin kiini, kunoli kuullu sen sitkeesti soivan.
Asijat eteni pikavauhtija nin, että Ukka tilas 112 -sovelluksela kohteeseen sairaspirssin. Ja sieltä potilas suoriltaan Rovaniemele tehole. tulehusarvot eikun hiuka viijettäsattaa. Keuhkokuumetta ja mitä lie sisäelimijen pelistäpoistiaknoosija. Likelä manalamporttija kuulemma mies käväs. Mutta selevis. Parivvikojjäläkiijjo Sallasa sairaalasa ja sitätehen kotijo.
No eimittään. Uuvesa kämpäsä Kotalasa kaikki näyttit aikaslaila hyvältä ja puukkojaki alako taas syntyyn. Mutta sittentuli takapakkija. Taksila oli mestari käymäsä jossakin kontrollisa Rovaniemelä. Ja sieltä oli pirssimies saatellu kämpile ehtoopimijälä. Kotimatkala oli jo mestarin ittesä kertomana jäläkiinpäin tuntennu, että puhetta sotkee. Muukinko leijonaviina. Mutta asija jäi silleen, kunei taksisuharikkaan vissiin oikeen kuljetettavaasa paremmin tuntennu. Soli maanantakiehtoo. Ja tistakiehtoola taas Ukka soittelee, että lähemmä saunareisule. Ei vastausta. Vuokraisäntä kerto, että mies kyllä olleilee kotona, mutta leijona maistuu. No, se selitti Ukale, miksei vastata.
Keskiviikkoaamuna vastas. Ja kohta seleves, että sohvala makkoilee, eikä pääse mihinkää. Ja sannoo käsivarren olevan poikki olokavarresta. Maanantaiehtoosta lähtiin. Noh, eipä siinä kauaa Ukan miettijä tarvinnu, mihin nyt soitetaan. Nummeroon 112. Ja sairaspirssilä taas maalimale.
Sillon maanantaisela Rovaniemireisula ilimeisesti aivohalavaus, joka sekotteli puherytmijä. Se selevis vasta Sallan sairaalasa, kummuutama sairaahhoitsu ja lekuri kyseli vierailule menosa olevalta Ukalta, että katkooko Artola puhe. Noheleppo sannoo, että eilen puhelimesa huomasin, mutta arvelin lääketokkuraks. Ei mittään lääketokkurata, vaan halavaus. ja eikun liuotuksile Rovaniemele.
Nyton mies taas kotona toipilaana. Olemma Mummelin kans syöttänne hälle hiilisiikaa ja imeläpottulooraa. Ja voitaikinapullija mustikkahyytelolä. Ja hyvijä evväitä muitaki, Mummelisämpylöitä ja kaikemmaaliman vahavistavija evhäjä.
Son paranemmaan päin selevästi. Konkoili tännäänkijjo vertstaale, misä Ukka laitto muutamaan hijomakonheeseen hijomanauhaa paikalleen, kunei mestarila kunnola toimi se luulitoksija saanu vasuri. Mutta tullee siitä kuulema vielä käsi.
Että tämmönen tappaus lyhyvesti kerrottunna. Jos joku vielä ihmettellee, että miksei puukkotillaukset oikeen etene, nin lukkeepa uuvestaan.
Tukikohasta toiveikkaana paranemisesta tähä.
Puukomestarille voimia ja paranemisia, Aouuuuuuu!!
VastaaPoista