Nytoli kaikki rivisä, eli parit pariskunnat herrain kirkonkylästä ja yks pesuve ihan kaupungista asti, eli Rovaniemen Tapijonkylästä.
Meiloli Mummelinkans tieten heleppo alakaa valamistaa Alappimaasta lähtöjjään olevia evväitä. Sopivasti suomalaista sekhan kullaitto, nin jovain olit ihan kelepopäivälliset.
Alakupalloiks napsimma juustolautaselta sveitsiläistä puoltakytä juustoplaatuva. Niijenkans sopevasti Naruskan harvinaisija kantarellijä, jokka paistettiin ruokaöljysä arvakkaas minkä kans. No tieten kursulaisen leipänapposten kans. Tuplastikursulaista se ollappittää.
Juustolautasela piti tieten olla hetelmijä ja vihireetä, ninko kuvasta näkkyy. Ja Mummelin tuoreet sämpylit. Ja juustojenkans vielä sveittiläistä semmosta hilloo, ettei ollukkait kenenkäässuusa aikasemmin käyny...
Pääruuvaksi Ukka risteytti sijan ja hirven. Sijasta ulukovile ja hirvestä kans. Net nuijittiin sentivviipaleista ohuviks pihivks ja penslattiin kevyvesti semmosela sevoksela, jossoli olliiviöljyvä, soijakastiksetta, mustapippurija ja piipillinevvielä riistamaustetta, Net hakatut pihivit olit ensin maustumasa kylymijösä pieksämisejjäläkiin. Valamistusvaiheesa net laitethin vastakkaijja välliin ripottelut sveittimmaan gryverejuustova raastettuna. Kevyt voitelu kanankevennykselä sejjäläkiin, kurreunat oli pieksetty kiini lihanuijala. Ja pinnale vielä varmemmakvakkuuveks korppujauhesevosta. Sikapuolta paiston voisilimäsä paistimpannula reilun pariminnuuttisejja hirvipuolta hiukka vähempi. Harossit tulit.
Sittoli Mikkelimmaikin kaaliporkkanapattaa. Son heleppotekonen kans, eli raastettuva porkkanata ja tavan kaalija kasvisliemesä hauvutettaan. Se saa porista paistimpannula kanne alla ainakipparituntisen. Loppupelisä siihellisätään tuorejuustova ja makkeuveks hiukka tummaa siirappija. Ja nam. Son hyvvää, sano kaikki.
Ja puikulamuussija tieten pittää juhulapöyväsä olla. Siinon Ukan reseptimmukkaan reippaastivvoita ja kermaa, mausteena pelekkää hienova merisuolaa. Se vispaantuu kuohkeeks muusiks norjalaisela sähkövatkaimela. Jajos jää, nin lopusta pottuvellijä tai ninko tännään, imellettyvä pottumuussija huomisen Liisampäivänpöytään.
Pikkulautasela Aarnimpihivi iliman suolaa... |
Lähikuvasa Mikkelimmaikimpata. |
Kukhan ei sanonu näläkäseks jääneesä. Ja muuhunkait ei syömiselä pyritäkkään.
Jovain Tukikohasta Liisampäiväänasti pärjäämissiin tähä.
Johan tuota lukiessa tuli vesi kielelle. Putte Possun laulun sanat tuli mieleen "Oipa jospa oisin voinut olla mukana".
VastaaPoistaMinä täällä perämerenrannassa savustan kylmäsavulohta kaikkien taiteellisten sääntöjen mukaisesti. Huomisaamuna pääsee maistamaan. Ja pitäisi olla hyvvää....
kuola valuu
VastaaPoistaKuulostaapas hyvältä ja tottahan se on tänään se Liisan, kuin myös vaikka Elisabeth:in päivä, joka Äitini toinen nimikin on. Taisipa olla omista töppäilyistä kiinni, etteivät tulleet 15,10 uudempia Kirjoituksia viimeviikolla aina näkyviin, kun oli lipsahtanut osoitteeksi naruskantukikohta.com eli tajusin sen äsken, kun se jälleen, yritti smaa, mutta tietysti, kun lisää siihen sen Blogspot:in, onnistuuhan tuo, kuten ilmeisesti, onnistui sinulla sittenkin lamppujen vaihto, eli Onnittelut Siitä.
VastaaPoistaKylläpä se pitäis Matillekin aueta, kun antaa konheelle tulikomentoja www.naruskantukikohta.com . Jos siellon joku vaikka kirjotusvirhe, niin sittenhän se aukeeminen saattaa jäähä onnistumatta. Tuo linkki menee oikiaan paikkaan, joka Tukikohtaa lukemaan haluaa...
VastaaPoistaUkka