lauantai 4. marraskuuta 2017

Kemimmaan kolomet omat kummajaiset.

Ei tartte Tukikohasta hurhauttaa kummuutama poronkusema länttäkohen, nin ommonemmoista erikoisuutta tyrkylä. Ei niistä nipaljoo tietäskää, mutta tyär pesuveineen kun assuu täsä reikäleivän ympäryksesä, nin aina tullee jottain tokumenttija Kemimmaasta.

Sieloli taas ollu pihlajasa Naruskala harvinaine lintu, tavijokuurna.




Sittennillon Keminmaala vissiin oma kuu. Tai ainaskisse näyttää erilaiselta sielä. Sielon varmana erilaiset taivassumut, merimaisemata kun on.


Se kolomas kummajaine onkissitte vähä arka asija. Se liippaa politiikkaa, jokon hiukka vieras laji Ukale. Tulimeinaan postisa muutamalta kemimmaalaiselta kirje. Siihenolis pitänny täytelä kannatusnimijä. Oisivvoinu kurillani vaikka kannattaakki, mutta hommat tökkäs sihen, että ittelä olis pitänymmaksaa postimaksut. Eli lähtee ostaan kirjemerkkijä.

Jos meinaa olla kakskytätuhatta kannattajakorttija hakusasa Paavosuuriluulolla, nin monelakhan äänelä hämmeinaa tullaa tällemmaale resupentiks...


Tukikohasta hohhoijjaa tähä.

2 kommenttia:

  1. Taas tuo poronkusema... . Määritteles tyhmälle kuinka monta kilsaa se suunnilleen on?

    VastaaPoista
  2. Lappalaisten mittayksiköistä ei tarkkaa selekova ota. Ite lasken poronkuseman olevan kymmenkunta kilometrijä, hiukka alle, ehkä 7-8 km. Son kait semmonen väli, minkä ajokas vetää pulukkaa seisahtumati välillä vesee heittään...Saatan olla väärässäki. Poro ei voi kuseksia juostessaan ja, jos se ei pääse välillä rakkoaan tyhjentään, niin se voi halavaantuva. Joulupukin pittää siis muistaa vetää välilä liinat kiinni, ettei Punakuono mene tilttiin.

    VastaaPoista