Soli sopivankuulakas päivä Tukikohan piipunputsauksele. Nuohooja tuli sovittuna aikana ja muutamavvarmistuksen jäläkiin toho tulile ja alakanavasta piipun sisuksija sytyttämmään. Ei ensimmenannu lähtee, mutta pienillä uusilla yrityksilä koivuterva lähti tulile.
Saatto siinä muutama hienompi hiukkanen taivaalle lähtee, mutta aika nopijaan savukaasut muuttu valakoseksi. Hormi ei korkijammalta ollu yhtä huonosakunnosa kuin kolomevvuotta sitte.
Aamusiniselä hetkelä käväsin katola irrottelemasa vuorivillaeristeet rosterijatkeempäältä. Siitä etiäppäin nuohooja apumiehinneen hoitelit homman siihen asti, että Ukka Talommies suluki viimeset vetolunkat alakuehtoosta. Puukattilaan laittelin halakoo yötävarten. Talo ei liikaa opperaatijon aikana jähtynny, kun pakkasta ei ollu tännään kuin viitisentoista astetta. Vinkka kyllä kylymenti lukemaa.
Tukikohasta hyvävetosen piipun kanssa etiäppäin jatkamissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti