torstai 27. helmikuuta 2020

Tukikohan saunampukuhuone viittä vaille valamis. (2098)

Vakkuutusyhtijön rakennusmies on poistunnu paikalta jo aikaasitten. Tukikohan sauna, pesuhuone ja alakerran vessa uusiutu hänen tekemännään muutamasa viikosa. Ja vielä oli maalattavvaa ja timprattavvaa parisa varastokopisa ja alakertakäytäväsä. Kaikon mänt hienosti.

Ukan pikkuseks urkoks jäi pukuhuoneerremppa. Ei kehannu jättää sitä vanahoihikkuosiin, kun kaikki muu on tuliterrää. Tulipa ensmäästä kertaa rakennettuva vinnyylilattijata. Justiisakkun oli oppinnu tämän tekniikkalajin, nissitte soli lattija jo valamis.

Vieläpittää käyvä kaatamasa iso leppä, että saahaan Hakkaraisela sahhauttaa vankka selekänojalankku, ettei saunojat revi selekääsä ryssäntiilisä, jotka on melekeen kaikki otettu paneelijenalta näkösile saumooneen. Ei vainkaan met Hakkaraisen sahhaa voija käyttää, sehän on koko ukko kuulema jossain honolulumaasa vai mikälie. Morsijamesa kans.

Menemmä Bauhausin Oulunkauppaan samale leppäkasale kattomaan löytyiskhän sieltä sammaa komijanpunasta leppälautaa, mitä Kasperin kanssa lokkasima saunampuolele. Naruskajokivarresta on turha lähtee nin isova leppää ettimmään. Samalla tars löytää sopeva liinavaatekaappi perslevvyile ja pyhkeile. Net kaks asijaa vielä puuttuu.

Alakaa olleen evakuvoijut tavaratkillöytänny hiljollesa omile paikolleen. Aikaa siinä kulluu, muttei onneks tupakkija.

Tuoson muutama kuva. Tänne voi alakaa pikkuhilijaa suunnittelleen vaikka reisuva. Päivälä jo tänhäänkippaisto aurinko ja iltapäiväks lauhtu paristakympistä likelle nollaa. Päivät voi kirmata ulukosala ja illat testata uutta Tukikohan saunaa...




Tukikohasta räystäijjentippumisesta nauttimissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti