Ukka Matinpoijjan lumimitarisa on enkkalumet, sataviistoista senttijä. Viimonen myrskylumisaje toi viitisentoista senttijä puolimärkää lunta, joka teki hankipintaan nyt semmosen kerroksen, että vinkka ei lunta lennätä.
Tukikohan päärakennuksen takalappeella tapahtu sevverran lumen liikettä kohti maata, että sääkameran tolopan vaijerit pääs hiukka kiristyyn taakseppäin ja toiselle sivulleen. Aamulla oli kamerakuva viturallaan hiukka mihinsattuu.
Onneks on vielä sevverrampöljä säähemmo tällä kartanola, että se kävi kuolemata halaveksuven katola vaijerit irrottelemasa. Lumirailo näkkyy kuvisa. Iltapäivälä se takalape oli valunu räystäslinjan ohitte metrin. Siitä se putos alas nin, että konttorisa tuntu köykänen tärräys. Sittempä se alakokin hilijaa pakastummaan.
Lintukatoksempäältä puotimma sen metrin lunta hallitusti sahhaamala pois. Nyt sielon taas parikytäsenttijä uutta lunta, jota tieten vielä ennen kevättä kerttyy toinemmetri. Lumineliöllä alakaa olleen painova liki kolomesattaa kilova. Sonsitä tuluva-ainetta se.
Tälleaamuva Linko-Jarkko joutu jo pihhaa linkoilessaan yrittään ampua lunta eripuolile pihhaa, mitä aikasemmin. Alakaa penkat josakinkohtaa olla sillä korkeuvela, ettei varssinkaa nuoskalumi lennä penkasta yli...
Tukikohasta katolekiipijämisijä jatkosa välttelemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti