Eilissäehtoola muutama Tennijöjokivarremmökkiläinen soitti häjissään ja luuli menettänneesä setterikoirasa Tennijöjojele. Kuiten oli koiruus päässy omistajasa näkymättömisä veestä pois ja olit sitten palannu pitemmän juoksulenkkisä jäläkiin pirtillämpimään. Ja omistaja sai sielullesa rauhan, eikä tarvinnu riisiapuva...
Yötäpäivää pysyttellee nyt lussala kelit täälä Naruskala. Se tarkottaa hilijolleen lumijen sulamista ja sulamisvesijä kohta jokapaikkaan. Vesisaje jos tullee, nin asija noppeutuu. Ja tuluvimiset alakaa. Net on kuiten ihavvarmasti vielä eesä. Lunta, vesmärkää läpisemmosta, on Ukammittarisa vielä nelisenkytäsenttijä. Ja pohojosemmasa parikytäsenttijä enempi. Ainaki.
Tennijöjoki näytti tuntisitten tuommoselta...
Tukikohasta tuluvakohinoita oottelemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti