maanantai 23. huhtikuuta 2018

Kihtipotilaarriskipihivit.

Olivallaittanneet hookoola kaks hyvämmakusta asijaa sammaajjauhelihhaan, possujjaporkkanan. Sitähämpiti heti kokheeks ostaa. Ja tekasin semmosesta iltapäiväevvään Mummelile ja ittelleni.

Soli heleppoo kuhheinänteko. Läshäytin parittesit korppujauhova vethen. Sittekkaajoin sinne sinappija puoltesijä. Mustapiippurirouhepurkista kämmenenkautti piipilline, pikkusen hienova merisuolaa ja varmemmaks vakkuuveks suolapuolelta vielä pikkulirraus soijakastiketta. Niija sittevvielä kuuskipaletta muuramelaisija oikheja luomukanankevennyksijä. Ja sinne perräännet kakskertaa neljäsattaarammija sitä porkkanapossuva.

Ja eikun sekasi rautalusikala. Ja hetkohta voita isole paistimpannule. Ja sinne paistummaan kahtapuolen, semmosija ohvija. Oisko ollu minnuutintoista puoleltasa.

Silläaikaaku Ukka paisteli pihivijä, nin sähköuunisa tapahtu pikkuihime kans. Sielä uunivuokasa kiertoilimasa kypsy semmosija valamiita sekavihanneskratiinija. Kermasija.

Ja elähämmithän. Kaikki nämät toimet vei aikaa kakskytäminnuuttija ensmääsestä alotuksesta. Ja siinoli eväs valamiina kahele. Ja sammaa vielä huomenaki. Ja net pihivit oli tosi maukkahija. Ihantuli Urrijanmummun jauhelihapihivit lapsuuvesta mieleen. Sillon ei Ukala kihtijä vielä tievosa ollu, vaikkolis syöny mitä. Nyton vaarasa, kunei sika ole kuulema meile terveelisintä evästä.


Tukikohasta parasta toivomissiin ja pahinta pelekäämissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti