Tuhnajajärvele palasimma maanantaina. Vierhaat Kasperin kelekan reelä ja Ukka autola Raisan jo pikkupoikain kans. Kahavitulet jääle ja tulila kypsytimmä kaikile myös makkarata. Ja kaikile maistu.
Ja ahvenoita tuli. Kennenkään ei tarvinnu munija pattaan laittaa, vaan kallaa tuli. Parituntinen sielä vierähti nopsasti. Neljäkytä ahavenaa lähti avennoilta mukhaan Tapijonkylän Onnelasa siivottavaks. Aarnile muutamat vileet paistettiijja loput savusuolaan.
Veseehä sieloli kelekkailuva haittaamasa, mutta perile päästiijja takas. Ahavenat lennähtää huomissa aamuna Ukan savupönttöön ja son siinä.
Ehtoola vieraat vietiin Kasperin paljuun lämmittelleen ja jäläkiruuaks vielä sauna. Eikä sovi tietenkääjjättää kertomata hirvikäristystämuusila. Se maistu pilikkipäiväjjäläkiin kaikile...
Tiistakiaamuna Leksuksennokka kohti Kemijä. Vieraile päätettiinnäyttää Kemillumilinna, jonka tykkäämisestä ei etukätteevvoinu ihavvarma olla. Mutta jäläkikätteen kyllä. Vieraat piti paikkaa vaikuttavana ja heile ennennäkemätömänä kokemuksena. Kamerat laulo ja ihimettelyvä jakso piisata.
Ukka katteli miljöötä hiukka riittisemmilä silimilä. Linnaympäristö on sekanen rakennustyömaa. Luulis, että rakennettas suviaikana ja laitettas linna arvoseesa kuntoon ennenko aletaan perimään ihimisiltä suolasija pääsylippuja ihimeen kattommisesta. Kolome aikasta ja kaks lasta, Loimuja Hallahelinä. Lompakosta lähti kaheksankytäviis eerova. Eikä silä irronnu muutaku punanemmerkki rintapieleemmaksummerkiks. Viijelätooistaeerola ostettiivvielä kolomele halukkaale kaakavot, pikkuset tesimmukit. Tarttis tottuuvennimisä sisältyvä lipuhhintaan...
Eiolis vieraita ehkä saanu yövvanahaks lumihotelisa viipyyn. Ei varsinkaa siinähuoneesa, misä Kinkongi seinälä irvisti pääkallonkans. Jäästä ja lumesta nekivveistetty tieten, mutta ehkä hiukka mavuton tuonne. Evviittiny ees kuvvaa ottaa...
Yövytimmä vierhaat komijasti Rovaniemelä palakitula ArktikkiLaitttihotellila. Son kuulema valittu valtakunnamparraaks hotelliks. Alappimaalaiset olit siihen tyytyväiset kummitä.
Naruskale lähettiin sitte ajeleen tännään iltapäivälä. Oli tievosa, että Rovaniemempääsä ja Kemijärvelä ei päästy näkkeen superikuuta ja sempimennystä. Ja näytti aina Kursuva lähestymisseen asti, etteinähä. Mutta sitterrepes taivaat ja alako pakkaset kiristyvä. Ja kuu näkyvä. Ja sehämmollotti sopivasti vastennaamaa siinävaiheesa, kuttäys pimennys oli justiimmuuttumasa valoks takas. Ja vieraat olit haltijoissaa, kussaivat valokuvija harvinaisesta jutusta. Ja Ukka keräs kiitokset, vaikkei ollu ossaa eikä arpaa näkymisele. Mutta oli se hieno kattella. Misä liemmuuala näky, entiijä.
Nyteipuutu listalta ennääko revontulet. Niitä ootellesa myö Mummelinkans täsä Tukikohasa ja virhaat Kallelasa keskennään. Pakkasesa...
Tukikohasta kotova tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti